Haku
Kesän parhaat seikkailut
Vuosi 2020 ja sitä myöden Kapua-prokkiskin ovat tosiaan toteutuneet ihan eri tavalla kuin alunperin kuvittelin… Tämän vuoden ultimate-seikkailun piti olla Nepalin vaellus marraskuussa, mutta reissu on siirretty tulevaisuuteen. Uskon kyllä...
Mitä matkalle mukaan?
Vaikka Nepalin matkamme kohtalo marraskuussa Kapua 2020 Nepal -porukalla ei olekaan vielä ihan täysin varma, niin varusteiden hankinta sitä varten on jo alkanut. Olen huomannut saavani siitä erityistä iloa, ja...
Mietteitä tähän hetkeen
”On se hyvä, että ihmiset joutuu nyt matkustamaan enemmän kotimaassa”, ”Ei ulkomaille kannata mennä tartuttamaan itseään”, ”Minä ainakin pysyn vain kotona tästä lähtien” ja niin edelleen. Varmasti kaikille on tullut...
Aktiivuusleimoja metsästämässä
Kuukausi sitten Kapua 2020 Nepal -tiimin jäsenet kokoontuivat yhteen testaamaan kapuamiskuntoaan helteiseen Helsinkiin. Tunnin mittainen ravaaminen Malminkartanon portaissa nosti hien pintaan. Testin tulos ei itselleni ollut mitenkään ylen mairitteleva. Kevät...
Trekkitreeniä
Kesäkuun puolivälissä testattiin kunto Malminkartanon mäen 426 askelman portaissa. Sen jälkeen treenaamiseni muuttui. Ennen työstin kuntosalilla kolmesti viikossa vähän isompia rautoja. Nyt käyn vain kerran viikossa muistuttelemassa lihaksia voimaharjoittelusta kuntopiirityyppisesti....
Nepalissa tarvitaan meitä
Maaliskuun alussa luulin vielä olevani lähdössä pian Kapua-reissulle Nepaliin. Tai ainakin melkein. Jossain mielen perukoilla taisi olla jo aavistus siitä, että matka ei ehkä toteudukaan tänä keväänä pandemiauutisten vallatessa alaa....
Vaikeaa varainkeruuta
Olen kuluneen viikon aikana aloittanut tämän blogin kirjoittamisen neljästi. Jokaisen aihion olen kylmästi deletoinut. Kirjoittaminen on ollut yhtä tahmeaa, kuin varainkeruukampanjani eteneminen viimeisten kuukausien aikana. Oikea lähestymiskulma aiheeseen tuntuu puuttuvan....
Äitinä ja tyttärenä Suomessa ja Nepalissa
Toukokuun alkupuoliskolla, äitienpäivän lähestyessä, tulee mietittyä äitinä olemista. Olen kolmen ihanan tyttären äiskä ja olen saanut synnyttää heidät turvallisesti kotikaupunkini Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa. Omien tyttärieni kautta maailman tytöt ja tyttöjen...
2018 vuotta aiemmat blogikirjoitukset
Pitkä matka kotiin
Kapua-tiimillämme on ollut tänään pitkä päivä, kun olemme tallustelleet toista neljästä paluumatkapäivistämme. Eilinen paluumatkan alku taisi sujua huiputuksesta seuranneen euforian ja helpon tasaisesti laskevan maaston voimalla. Tänään päivämme alkoi klo...
Paluumatka alkaa, askel kevenee
Aloitimme tänään paluumatkan, jota moni eilisen huiputuksen jälkeen jo taisi odottaa. Matka on ollut mahtava, vielä ei ehkä tajuakaan, kuinka mahtava. Jotakin helpotusta, ainakin omaan mieleen, toi tieto siitä, että...
Kala Pattharin huiputus
Askel taipuu kevyesti, joutuisasti. Satunnainen nauru täyttää ilman ja vastaantuleville, huohottaville trekkaajille tuntuu välillä pahalta sanoa iloisesti ja ilman hengästymistä ”Hello!” – matka alas on tuskin koskaan täällä kauhean rankka...
Yksi yö huiputukseen
Tänään perjantaina saimme nukkua hieman pidempään sillä aamiainen oli vasta klo. 8.00. Nautimme aamiaisen ja lähdimme matkaan auringon paistaessa siniseltä taivaalta. Aistin erityistä jännitystä ja halua lähteä liikkeelle. Tämänpäivän etappi...
17.11.2016 Dingboche – Thokla (Dughla)
Kipusin, kapusin ja melkein kompastuin Suorittaja minäni sai eilen taas vallan kun tarjoutui mahdollisuus nousta läheiselle vuorelle noin 400 metriä kylää korkeammalle. Loppujen lopuksi kapusimme huipulle ja nousua tuli lähes...
Lepopäivä Dingbochessa
Seitsemäs trekkipäivä valkeni Dingbochessa koleissa tunnelmissa. Pakkasyön jäljiltä ruokailutilan kaminan lämpö tuntui miellyttävältä aamupalaa syödessä, takit päällä ja pipot päässä. Aamiaisen jälkeen ohjelmassa oli reippaimmille ”pieni” lepopäivän haikki 500 metriä...
Kotimaa kun taakse jäi
Tänään matkamme jatkui Dingbochen kylään, joka sijaitsee noin 4300m korkeudessa. Neljä tonnia meni siis tänään rikki, hyvä meidän huippujengi! Retkikunnastamme alkaa näkymään pientä väsymystä ja joillakin on hieman vaikeampaa totuttautua...
Om Ma Ni Pad Me Hung Hri
Terveiset Pangbochesta 3970m korkeudesta! Istun lodgemme olohuoneessa ja koitan tiivistää päivän tapahtumat ja ajatukset järkeviksi lauseiksi. Aamu alkoi aikaisin, kun heräsin korkeudesta johtuvaan päänsärkyyn. Kuulin kuinka munkit valmistautuivat seremoniaan viereisessä...
Tien päällä taas
Tänään lähdettiin taas tien päälle, kohti Tengbotchea. Vähän kävi mielessä että kuinkahan meidän etana-porukkalaisten käy kun matkaan kuuluu taas 2,5 tunnin loppunousu. Toisaalta se on puoli tuntia vähemmän kuin matkalla...