Entries by Annikka Kalliokoski

Autetaan Nepalin erityislapset kouluun!

Kapua-porukkamme kanssa saimme ilolla todeta, kuinka upeaa työtä Nepalin erityislapsiprojektin yhteistyökumppani BP Eye Foundation tekee. Kuntoutuskeskuksen ammattilaiset ovat omistautuneita erityislasten auttamiselle. Tavoitteena on saada kaikki näkö- ja kuulovammaiset lapset kouluun. Tapaamiset lasten ja ammattilaisten kanssa konkretisoivat meille, mihin keräämämme varat päätyvät. Oma Kapua Nepal 2018 -hankkeen tarkoituksena on kerätä Lääkärin sosiaalinen vastuu (LSV) ry:n osuus […]

Mitä kannamme repussamme Nepalista kotiin Suomeen?

Toissapäivänä kotiuduimme. Matkalaukkuja on ludesaunotettu, pyykkejä pyykätty, makuupusseja tuuletettu ja samalla hivuttauduttu takaisin normielämään. Matkatoverini Niina pohti viimeisessä blogissaan, mitä kukin meistä yhdeksästä kapuajasta ottaa Nepalista mukaansa, kun palaamme Suomeen. Ehkä jonkin ajatuksen, oppimamme asian tai kokemamme hetken? Mirkka, Mari, Nina ja Niina yhdessä teetuvista. Mirkka Laukkanen: Mieleeni jäi jonkinlainen rauha ja seesteisyys, mikä loisti […]

,

Matkapäivä ja Nepali road

Tänään oli luvassa jännä päivä.  Edellisenä iltana yks jos toinen kävi punnitsemassa reissukassiaan, joka sai painaa maksimissaan 10 kg ja reppukin vain 5 kg. Käytännössä mukaan mahtui vain välttämättömät retkivarusteet. Kyyti kohti lentokenttää lähti klo 7.00 ja kaupunki vasta heräili tuolloin eikä teillä ollut lainkaan ruuhkaa. Kentällä olikin jälleen kunnon säpinää ja oppaamme tsekkasi meidät […]

,

Kirja värittää matkaa

Onko sinulle koskaan käynyt niin, että matkasi tunnelma on paljolti peräisin matkan aikana lukemastasi kirjasta? Minulle on, ja siksi matkalukemisen valitseminen onkin vaikea tehtävä. Nepaliin lähtiessäni ensimmäisenä mieleeni tulivat tietysti Mount Everest -kirjat. Hyllystä löytyivät Jon Krakauerin Jäätäviin korkeuksiin ja The mystery of Mallory & Irvine. Jälkimmäinen kertoo vuonna 1924 Mount Everestille pyrkineestä kaksikosta. Viimeisin […]

,

Katmandun kujilla

Kapua-jengimme pääsi tänään turvallisesti perille Nepaliin. Moni meistä ei ollut nukkunut silmäystäkään lennoilla. Lähdimme kuitenkin heti tutustumaan Katmanduun. Tässä olemme oppaamme kanssa vanhan kuninkaallisen palatsin sisäpihalla.   Durbar Square on Unescon maailmanperintökohde. Vuoden 2015 maanjäristyksen jäljiltä ainakin kolme upeaa temppeliä oli raunioina. Jälleenrakennus näyttää olevan hitaanpuoleista. Kävimme tapaamassa 4-vuotiasta Kumari Devi -lapsijumalatarta, joka vaikutti melko pitkästyneeltä. Lapsia oli kaikkialla […]

,

Harjoitusripuli ja muita lähdön ajan tunnelmia

Nepalista välittyy viesti, että kuulo- ja näkövammaisten kuntoutuskeskuksessa on kylmät lattiat ja lapsilla paljaat jalat. Parissa päivässä työkaverit kiikuttavat minulle kassillisen ihania villasukkia. Mahtavaa! Lähtöön alle viikko, puristan kahden viikon työt neljässä päivässä. Viimeisenä työpäivänä päässä humisee tyhjää. Saan paperit eteenpäin, jälki ei ole kovin kummoista, saa kelvata. Minulla on 3 minuuttia ylimääräistä aikaa matkalla […]

HiMOilua ja momoilua

Lauantaina oli mainiot Kapuan Malawi-tiimin Kesäbileet. Oman iltani kohokotia olivat HiMO-tanssiklubin Leenan upeasti vetämä koreo ja DJ Mikken päätös lahjoittaa illan palkkionsa hyväntekeväisyydelle. Ihan mahtavaa! Sain itsekin kartutetuksi Nepalin erityislapsihankkeen keräystä ennakkoon maksetuilla pääsylipuilla. Pompin Kesäbileissä pitkin tanssibaanaa HiMOn innoittamana parin tunnin ajan, seurauksena kipeytynyt lonkka. Kun en päässyt lenkille, innostuin valmistamaan momoja. Momot ovat […]

,

Mä olen jo matkalla

Tulppaani ja sadepisara -laulussaan J. Karjalainen kertoo sadepisarasta, joka veljineen rientää auttamaan tehtaan puistossa kuivuuden kanssa kärvistelevää kukkaa. Samanlaisina pikku pisaroina minä ja kapuasiskoni Anne, Leila, Mari, Niina, Nina, Pia K, Pia P ja Susanna kutsumme sinut mukaan sadehtimaan eli lahjoittamaan rahaa Nepalin kuulo- ja näkövammaisten lasten kuntoutukseen. Samalla haastamme itsemme, sillä vaellamme marraskuussa omakustanteisesti […]