Blogikirjoitukset

Bosnia&Hertsegovinan matkamme on puolessa välissä. Olemme tutustuneet menneiden päivien aikana toistemme lisäksi vammaisjärjestö I.C. Lotoksen toimintaan ja työntekijöihin sekä aloittaneet hiljalleen Kapua-vuoden vaellusosion. Tutustuessani muihin

  Dire Straitsin biisi ”Walk of Life” soi usein lenkilläni. Hyvä rytmi ja melodia kuljettaa askeleita. Tänään se oli korvamatona kun patikoimme Crepoljskossa. Kuljimme aluksi

  Matkamme ensimmäinen etappi tuli tänään päätökseensä, kun jätimme Tuzlan ja upeat Lotoksen vaikuttajat taaksemme  ja palasimme takaisin Sarajevoon. Matkalla pääsimme kuitenkin vielä vierailemaan erään

Tänään vierailimme Srebrenican  joukkomurhan muistomerkillä ja muistohautausmaalla. Museossa näytetyt valokuvat ja elokuvat kertoivat karulla tavalla tapahtumista, rikoksista ihmisyyttä vastaan, jotka tapahtuivat tällä paikalla vuonna 1995

Kun ajoimme Sarajevon läpi, kaupungin kontrastit särähtivät silmään. Talorauniot, sosialistisen jugoslavian aikaiset kerrostalot sekä hulppeat lasikompleksit riitelivät keskenään katukuvassa. Maisemassa oli kuitenkin jotain niin kaunista

”Hei sisko, minne sä olet menossa? Pitkälle matkalle?” Aamulla puhuin kyllä veljeni kanssa puhelimessa, mutta tämän kysymyksen esitti minulle joku toinen, tuntematon veli. Seisoin laukkuineni