”Tänään olin linja-auton kyydissä. Minulla oli kiva päivä. Minustakin tulee linja-autonkuljettaja kun se on niin jännää. Olen Afrikassa ja täällä on kaikkia jännää ja outoa.”
Toiseksi matkapäiväksi jakauduimme kahteen ryhmään. Osa lähti harjoittelemaan etiopialaisen aterian valmistamista, kun taas meidän ryhmämme ohjelmassa olivat odotetut vierailut Kapuan ja Kynnys ry:n yhteistyökumppani EWDNA:n
Päivä alkoi sarastaa, kun olimme yölennollamme Tukholmasta Addikseen jo Afrikan mantereen yllä. Mieleeni tulvahti viikontakainen Etiopia-tapahtuman alku Tapiolassa: kanttori-Elinan hienosti virittämä rumpualkusoitto kulkueelle. Ihan pian
Sunnuntaiaamu koittaa ja on koittanut kaun odotetun reissun lähdön aika. WhatsApp laulaa viimehetken pakkausvinkkejä ja sopimuksia tavarvaihtureista: ”Ota sinä mukaan tuota niin minä otan tätä.”
”Jännittääkö?” Tätä moni kysyy. Aika vähän olen ehtinyt itse matkaa jännittää, kun on ollut paljon käytännön asioita hoidettavana; lapsen elämä, harrastukset ja tukiverkot, koiran hoito,
Viikon päästä olen jo lentokoneessa – jippii ja kääk! Koko vuosihan on ollut kapuamista, mutta kohokohta, matka ja konkreettinen kapuaminen, tuntui aina niin kaukaiselta loppuvuoden