Uusi vuosi, uudet kujeet

Olen niin iloinen, että pääsin mukaan vapaaehtoiseksi Kapua 2019 Etiopia –hankkeeseen. Näin hakuilmoituksen sattumalta joskus loppusyksystä, ja se kolahti kaikin puolin niin, että kirjoitin hakemuksen samalta istumalta. Tärkeä tehtävä ja tavoite yhdessä tiimin kanssa, ihmisten auttaminen ja tilaisuus tutustua kehitysyhteistyöhankkeisiin käytännössä, tästä toiminnasta kertominen, ja vielä fyysinen haaste vuoren huiputtamisineen; mitä muuta voisi vapaaehtoistehtävältä odottaa?! No paljonkin, sillä tässä tulee ”kaupan päälle” vielä itsensä likoon laittaminen, ideointi, markkinointi kaikkinensa, ja kaikenlaisen uuden kokeileminen ja tekeminen, omien rajojen rikkominen. Siitä on Kapua ja kapuajat tehty.

Nyt vasta facebookiin

Uusien asioiden tekemiset alkoivatkin jo ennen kuin keräys käynnistyi. Tähän asti en ole suostunut ”menemään facebookiin” (koska olen joskus ollut tietoturvallisuuden ammattilainen), mutta tämän tärkeän asian vuoksi sen sitten tein. Facebookissa minulla on Kapua-viestintää varten myös julkinen sivu ’Lea Kapuaa apua 2019 Etiopia’, joka näkyy kaikille. Se näkyy myös teille, jotka ette edelleenkään ole siellä, ja teille, jotka olette jo luopuneet facebookin käytöstä. Vaan onpa nyt tosi mukava tavoittaa paitsi nykyisiä myös vanhempia ja maantieteellisesti etäämpänä asuvia tuttuja, ja vaihtaa näin edes vähän kuulumisia. Kätevää, mutta myös koukuttavaa, ja onhan tässä opetellessa pari pikku mokaakin tullut tehtyä. Mukavasti ovat ihmiset lähteneet mukaan, mutta vielä mahtuu seuraan niin uusia kuin vanhojakin kavereita, naapureita, tuttuja ja tuntemattomia läheltä ja kauempaa. Tulkaa mukaan!

Kapua-leipää

Facebookiin liittymisen lisäksi olen jo tehnyt vähän muutakin: käynyt esittelemässä Kapua-projektiani, lähettänyt sähköposteja, postannut LinkedIn:iin, tehnyt pienesitteen – ja tarjonnut maistiaisia Kapua-leivästä. En ole aiemmin myynyt omia leipomuksiani, joten ensimmäisen satsin kohdalla jännittikin kovin, onko se leipä edes kunnollista. Mutta hyväähän se on, parasta leipää tätä sorttia mitä tiedän, teenhän sen kuin itselle tekisin. Tämä saaristolaisleivän tyyppinen Kapua-leipäni saanee pian rinnalleen myyntiin myös makeaa, Huippu-Lakua. Ja ehkäpä myös jotain omista mielileivonnaisistani, joten herkkutarjontaa ei projektista tulle puuttumaan. Myös ensimmäisen lounastapahtuman sommittelu on parhaillaan menossa, sen toteutamme yhdessä toisen Kapuajan kanssa.

Jokainen euro on tärkeä

Koen varojen keräämisen kehitysyhteistyöhön hyvin merkittäväksi ja tärkeäksi tehtäväksi. Varat menevät vammaisten naisten ja opiskelijoiden sekä tyttöjen ja nuorten aseman parantamiseen Etiopiassa ja Malawissa. Kynnys ry:n, Taksvärkki ry:n ja Väestöliiton budjetit ovat hyvin rajallisia, joten Kapuajien keräämät varat ovat merkittävä lisä niiden kehitysyhteistyötoiminnan mahdollistamisessa. Koska keräysvarat tulevat järjestöjen omavastuuosuuteen, jokainen lahjoitettu euro tarkoittaa kuutta euroa kehitysyhteistyöhön – näin valtiovaltamme tukee kansalaisaktiivisuudella hankittua rahoitusta. Jokainen meistä on tärkeä, ja jokainen lahjoitettu euro on tärkeä.

Ihmisarvoisen elämän edellytykset

Minusta on hienoa ja arvokasta, että pääsemme loppuvuodesta paikan päälle Etiopiaan näkemään Kynnys ry:n kautta tehtävää kehitysyhteistyötä käytännössä. Siellä tuetaan vammaisten naisten elämän edellytyksiä, ja kehitetään yliopistoissa opiskeluympäristöjä myös vammaisille sopiviksi ja heidät huomioonottaviksi. Olen ollut tietoinen, että Afrikan maissa usein piilotellaan erilaisia, myös vammaisia, kodin seinien sisällä. Tilanne on kuitenkin vielä haastavampi, sillä maaseudulla vammaiset naiset saattavat joutua asumaan karjasuojissa. – Eikö tämä ole karu esimerkki siitä, miksi kehitysyhteistyössä on tarpeen aloittaa työ ja rehellistä puhua ihmisarvoisen elämän edellytysten luomisesta? Että ihminen voisi tuntea itsensä ihmiseksi. Ihmisten auttamisen lisäksi hankkeessa tuetaan paikallisia toimijoita, opastetaan ja koulutetaan, jotta tietoisuus ja ymmärrys lisääntyisi ja suhtautuminen ja asenteet vammaisia kohtaan muuttuisivat. Yhteiskunnan rakenteita pyritään korjaamaan vallanpitäjiin ja uskonnollisiin johtajiin vaikuttamalla. Kyllä, maailmaa voidaan muuttaa pala palalta paremmaksi paikaksi, ja silloin se on parempi meille kaikille.

Tavoitteena vuoren huipulle – oikeasti?

Vaikka olenkin parin vuoden ajan harrastanut juoksemista, mm. juossut elämäni ensimmäiset kaksi puolimaratonia, antaa tuleva vuorivaellus ja Etiopian korkeimman vuoren Ras Dashenin (4.550 metriä) huiputus valtavasti lisää motivaatiota ja haastetta kunnon kohentamiseen. Odotan kovasti meille luvattua kuntotestiä ja kunto-ohjelmaa. Siihen asti jatkan kestävyysliikuntaa entiseen malliin, mutta päivittäisen liikkumisen määrää pyrin urheilukelloni aktiivisuustavoitteen tason nostolla lisäämään. Elän toivossa, että tuleva haaste sopii juoksemista paremmin hitaille lihassoluilleni; vuorella korkeassa ilmanalassa kun nopeudesta ei välttämättä ole hyötyä. Katsotaan marraskuussa, osuinko oikeaan. Olisihan se oikeasti mahtavaa päästä siellä perille, ylös asti! Vuoren valloittaminen kun on ollut pienenä hiljaisena aatoksena mielessäni sen jälkeen, kun Tansaniassa aina koulun pihamaalla kulkiessani katselin ja ihailin etäältä näkyvää, katseen kahlitsevaa Kilimanjaroa. Päivä päivältä ja askel askeleelta tässä mennään nyt tätäkin tavoitetta kohti.

Anna minulle tilaisuus, autetaan yhdessä!

Yksi tavoitteistani ja toiveistani tälle vuodelle on, että voisin kertoa kaikesta tästä sanoin ja kuvin mahdollisimman monelle. Kerron mielelläni Kapua-projektin kokemuksistani ja varsinkin kehitysyhteistyöllä toteutettavasta hyvän tekemisestä. Joitakin tilaisuuksia on jo suunnitteilla, mutta lisää mahtuu. Yrityksen tai yhteisöjen edustaja, ota yhteyttä – anna meille molemmille tilaisuus auttaa.

Laitetaan hyvä kiertämään.

— Lea

PS. Tämä oli elämäni ensimmäinen blogikirjoitus. Seuraava Kapuablogivuoroni on 21 viikon päästä.