ACT, DON’T REACT. – Toimitko rakkauden vai pelon lähettiläänä?

Kapua 2020 Nepal

ACT, DON’T REACT. – Toimitko rakkauden vai pelon lähettiläänä?

”Act, don’t react. ”, näin siinä luki, nimittäin iltateeni narun päässä olevassa pienessä punaisessa pahvilappusessa. Pienet aforismit teepussien mukana ovat olleet pieni arjen hupini, mukava pieni yllätys teehetkilleni. Usein nämä pienet aforismit ovat saneet minut pysähtymään pieneksi hetkeksi siinä olevan ajatuksen äärelle. Niin nytkin. Tällä kertaa tämä lappusen viesti vei minut syvempien ajatusten äärelle.

Tällaisena aikana, kun ympärillä tapahtuu paljon suuria asioita, kuten esimerkiksi nyt meneillään oleva korona viruksen aiheuttama pandemiakriisi, moni meistä tuntee varmasti olonsa voimattomaksi. Mielen valtaa helposti tunne, että nämä meitä ympäröivät asiat ohjaavat arkeamme ja itsellä ei ole otetta omista arjen ohjaksista. Tämä pieni, mutta voimakas viesti teepussin kylkiäisenä tuli juuri oikeaan hetkeen. Sattumaa tai ei, se lämmitti ja voimautti minua siinä hetkessä. Tämän aformismin aikaansaamasta ajatuksenvirrasta pulpahti mieleeni myös ystäväni kanssa käyty syvällinen keskustelu siitä, minkä asioiden annamme vaikuttaa ja ohjata omaa toimintaamme: toimimmeko pelon vai rakkauden lähettiläinä?

Pelko on tärkeä, selviytymiseen viittaava tunne. Se on tunne, joka on ollut välttämätön vaaratilanteisiin valmistautumiseksi.  Pelko voi olla voimavara viisaiden ja rakentavien toimintatapojen perustana, mutta hallitsemattomana tai tukahdutettuna se voi purkautua vihamielisyytenä, ajattelun ja toiminnan kapeutumisena ja ajaa huomiomme pois rakentavista valinnoista. Peloissaan olevilla ihmisillä on taipumusta alkaa havainnoida ympäristöään pelon tunteesta käsin (psykologi, pykoterapeutti Katja Myllyviita ylen tiede podcastissa https://areena.yle.fi/1-4444742). Silloin moni tuttukin asia ympärillä alkaa näyttää uhkaavalle ja pelko voi myös lamauttaa. Ihmisen fysiologinenkin perusta on myös rakennettu tukemaan negatiivisuuden korostumista: negatiiviset asiat korostavat hermostollista aktivaatiotamme enemmän kuin positiiviset asiat. Tällaisena huolen ja pelon täyttämänä aikana onkin siis erinomaisen tärkeää tiedostaa se tosiasia, että aivoillemme kolme positiivista asiaa painaa yhtä paljon kuin yksi negatiivinen huomio.

Positiivisiin asioihin ja voimavaroihin huomion kiinnittäminen on tärkeä keino pitää huolta aivoistamme, ajattelustamme ja omasta hyvinvoinnistamme. Ja kun keskittyy etsimään asioista myös hyviä puolia, tulet harjoittaneeksi taitoasi myös löytää niitä.  Me voimme tehdä valintoja, millaiselle ajattelulle itseämme altistamme tai haluamme altistaa.

Tässä kohtaa käännymme teepussista löytämäni sanonnan ”react” positiosta aktiivisen ”act” toimijuuden äärelle. Katse siis siihen ”act” osuuteen. Eli tilanteeseen tunteen kautta reagoinnista aktiiviseen toimijuuteen ja kohti hyvän voimistamista. Rakkaudellisten tunteiden – myötätunnon, empatian ja ymmärryksen – kautta toimiessamme vaikutamme positiivisesti paitsi omaan hyvinvointiimme, mutta myös ympäristöömme. Oman toiminnan kautta voimme inspiroida myös muita ihmisiä toimimaan positiivisten vaikutusten aikaansaamiseksi. Ja niin kuin Suomessa tämän Korona epidemian eteen tehdyn työn tiimoilta on osoitettu, joukossa on voimaa ja yhdessä olemme enemmän.  Kun yhdistämme voimat saman yhteisen asian äärellä, voimme saada yhteistä hyvää aikaiseksi ja onnistua yhteisen uhan päihittämisessä. Yhteinen, hyvän asian eteen rakennettu tavoite auttaa näkemään horisontin myrskyisässä aallokossa ja auttaa pitämään katseen kohti kompassin osoittamaa suuntaa hankalissakin paikoissa.

Tällä hetkellä ympärillämme olevasta poikkeuksellisesta tilanteesta vääjäämättä koituu ihmisille inhimillistä hätää ja huolta, surusta ja taloudellisista tappioista puhumattakaan. Haluan kaikesta huolimatta kääntää katseeni niihin hyviin asioihin, joita tästä kriittisestä tilanteesta voi nousta. Tämä muutostilanne voi toimia generaattorina aivan uudenlaisille ajattelu- ja toimintamalleille.

Jo nyt, tässä kriisin keskellä, ihmiset ovat olleet valtava kekseliäitä, niin ammatillisella kentällä kuin henkilökohtaisessa elämässään, uusien mahdollisten toimintatapojen keksimisessä ja kanssakulkijoiden auttamisessa. Lisäksi olen nähnyt ympärilläni valtavasti sydäntäni lämmittävää yhteisöllisten toimintatapojen tiivistymistä, pyyteetöntä lähimmäisten auttamista sekä toisista, myös ennalta tuntemattomien ihmisten tilanteista välittämistä. Yhteiskuntapolitiikka lehden päätoimittaja Tuukka Tammi blogikirjoituksessaan 26.3.2020 mainiosti kiteyttää (https://blogi.yplehti.fi/koronakriisi-on-myos-hyvinvointitalouden-koe/), tämä pakon sanelema muutos ei ole välttämättä vain kielteistä, vaan voimme olla myös uuden hyvän äärellä: ”Yhteinen uhka voi yhdistää ihmisiä uudella tavalla ja siirtää näkökulmaa erojen sijaan enemmän siihen, mikä meille on yhdessä arvokasta ja tavoiteltavaa”.

Yhdessä hyvän tekeminen yhteisen tavoitteen ja jaettujen arvojen äärellä on ydintä myös Kapua hankkeiden toiminnassa. Yksin voi tuntea olonsa voimattomammaksi toivomiensa muutosten äärellä, mutta useamman toimijan voimat yhdistettyinä moni asia muuttuukin mahdolliseksi. Tämä jos mikä on erinomainen perusta tiivistää voimiamme ja toimia yhdessä hyvän eteen. Tänä vuonna Kapua 2020 Nepal hankkeen äärelle on kerääntynyt joukko saman asian puolesta töitä tekeviä upeita ihmisiä (https://kapua.fi/hankkeet/kapua-2020-nepal/osallistujat/), joille Nepalin lasten ja nuorten oikeuksien edistäminen on sisimmässämme resonoiva sydämen asia ja jonka edestä olemme valmiita tekemään töitä ja tekemään tätä seikkailumatkaa yhdessä.

 

Tiimimme jäsenet ovat ottaneet aktiivisen toimijan roolin yhteisen tavoitteen äärellä: vammaisten ja nuorten asioiden edistämisen tukeminen Nepalissa. Saamme toimia globaalin oikeudenmukaisuuden edistämisen puolesta, yhdessä!

 

Auta sinäkin, klikkaa itsesi lahjoitussivustoillemme! Jokainen lahjoitettu euro merkitsee!

Voit auttaa keräyssivustoni kautta: https://kapua.fi/osallistuja/veera-paara/

Tai tiimimme yhteiseen keräyspottiimme lahjoittamalla: https://kapua.fi/hankkeet/kapua-2020-nepal/osallistujat/

10.4.2020 Veera Paara

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Vieritä ylös