Matkamme kuudes aamu alkoi 6:15 aamujoogalla — tai siis osalla alkoi ja osalla oli kyljenkääntö operaatio sängyssä. Matkamme jatkui aamupalan jälkeen Eccan toimistolle Katmandussa. Siellä jakaannuimme kahteen eri joukko-osastoon ja suuntasimme Eccan yhteistyökouluille. Koululla meidät vastaanotettiin iloiten. Oli kukitusta, taputuskuja, iloisia ilmeitä ja taas kukitusta. Suomessa kouluun saapuvat vierailijat voivat vain haaveksia tälläisista tervetulojuhlista.
Ensimmäisenä koulun oppilaskunta esittäytyi meille tai yritti esittäytyä samalla, kun viereisen luokan lapset lauloivat tutustumislaulua. Oppilaskunnan puheenjohtajana toimi Osaka niminen oppilas. Tuo nuori iloinen tyttö olikin erittäin sosiaalinen ja kiinnostunut oppilaskuntatoiminnasta Suomessa.
Saimme istuttaa oppilaskunnan jäsenten kanssa kasveja heidän ”kasvimaalleen”. Kasvimaina siis toimivat entinen jätekatu sekä koulun pihan sivuseinämä. Maalasimme myös oppilaiden kanssa seiniin kuvia yhdessä. Kuvat esittävät Suomen sekä Nepalin lounnon kauneutta. Saattaa sieltä myös yksi jääkiekonpelaaja löytyä seinältä.
Sitten leikittii oppilaiden kanssa suomalaisia sekä nepalilaisia leikkejä. Tämän jälkeen näytimme heille tervehdysvideon, jonka suomalainen 3. luokka oli lähettänyt mukanamme. Oppilaskunta vastasi tervehdykseen lähettämällä oman videotervehdyksen Suomeen.
Päivämme päättyi Eccan toimistolla kalvosulkeisiin. Opimme kuinka mahtavaa työtä Ecca tekee auttaakseen Nepalilaisia ja kuinka keräämiämme varoja kohdennetaan. Lopuksi oli edesää paluu hotellille juhlimaan D.Trumpin voitto. God bless America for real. Huomenna matka jatkuu lennolla Luklaan ja kapuaminen todella alkaa!
Kathmandu kuittaa tältä erää!