Kasvot avunsaajalle

398 kommenttia / Blogi

Maailman talousfoorumin WEF:in (World Economic Forum) mielestä yksi lähivuosien pahimpia uhkia maailmantalouden kehitykselle on tuloerojen kasvu. Näyttää siis siltä, että rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy entisestään. Tätä on edistänyt se, että maailman rikas vähemmistö on muovannut lait haluamakseen ja sitä kautta saanut aikaan mm. veroparatiisit, suurten tulojen alhaisen verotuksen ja leikkaukset julkisiin palveluihin. Joissakin kehitysmaissa verotus on hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin mukaan jopa regressiivinen eli mitä enemmän ansaitsee, sitä pienempi on veroprosentti (YLE 20.1.2014).

Oxfamin raportin mukaan maailman 85 rikkainta ihmistä omistaa enemmän kuin 3,5 miljardia köyhintä. Kun maailmassa on YK:n arvion mukaan tällä hetkellä hieman yli seitsemän miljardia ihmistä tarkoittaa se, että nämä maailman 85 rikkainta omistavat saman verran kuin köyhin puolikas maapallon väestöstä.

Rikkaimpien ihmisten nimet tiedetään. Maailman rikkain henkilö on Carlos Slim, meksikolainen telealan yrittäjä, jonka omaisuus on 73 miljardia dollaria. Vertailuna Suomen valtion talousarvioesitys tälle vuodelle on 53,9 miljardia euroa eli osapuilleen saman verran. Muita kymmenen rikkaimman listalla olevia ovat kansainvälisten yritysten perustajia omistajia, perijöitä kuten mm. Microsoftin perustaja Bill Gates, Zara-vaateketjun perustaja Amancio Ortega ja kosmetiikkayritys L`Orealin perijä Liliane Bettencourt, joka on maailman rikkain nainen ja ainoa nainen kymmenen rikkaimman joukossa. Suomessakin julkistetaan kilpaa eniten ansaitsevien lista iltapäivälehdissä ja verkossa aina verotuksen valmistuttua marraskuussa.

Köyhät ovat enimmäkseen kasvotonta massaa, niin Suomessa kuin varsinkin koko maailman laajuisesti. He ovat niitä joitakin siellä jossain. Heistä eivät televisio, iltapäivälehdet tai muu media juurikaan kerro.

Anna-Stina Nykänen kirjoittaa Helsingin Sanomien kolumnissa 27.1.2014 ihmisten auttamishalusta ja yhteiskunnan tukiverkoston ylläpidosta, siitä ketä ihmiset pitävät avun arvoisina ja mitä palveluja ihmiset mieluiten rahoittavat. Nykänen pohjaa tekstinsä keskusteluihin Itä-Suomen yliopiston hyvinvointisosiologian professorin Juho Saaren kanssa.

Nykänen kirjoittaa ”Hyvinvoiva enemmistö rahoittaa mieluiten niitä etuuksia ja palveluja, joita se itse ensisijaisesti käyttää. Eniten vastustetaan suoria tulonsiirtoja köyhille.” Ja jatkaa ” Mieluiten autetaan meikäläisiä, niitä joihin on tunneside. Meidän ja muukalaisten välillä on empatiakuilu. Lisäksi autetaan niitä, jotka ovat pulassa ilman omaa syytään: Maanjäristyksen uhreja.”

Näinhän se on ja se on inhimillistä. Tuttua myös omassa toiminnassa, eri asiayhteyksissä. Työelämässäkin on mukavampi auttaa työkaveria, yhteistyökumppania toisessa yrityksessä tai virastossa, jos tällä on kasvot. Kun henkilöiden välille syntyy inhimillinen side, avun pyytäminen ja etenkin sen antaminen on helpompaa. Kun autettava saa kasvot, syntyy erilainen halu ja vastuu avun antamisesta.

”On täällä autettavia omastakin takaa, lähempänä.” vastataan helposti, kun pyydetään avustusta kehitysyhteistyöhön. Avunsaajat ovat tuntematonta, suurta massaa, joita ei koeta läheiseksi. Kapua-projektin kautta minulla ja muilla kapuajilla on mahdollisuus päästä tutustumaan konkreettisesti avunsaajiin, kun matkustamme ensi lokakuussa tutustumaan Kynnys ry:n avustuskohteeseen Etiopiassa. Sitä kautta autettavien kasvot tulevat meille tutuiksi ja läheisiksi. Jo nyt se tuntuu konkreettiselta tavoitteelta, jonka eteen on mukava tehdä työtä. Toivottavasti pystymme tuomaan autettavien kasvot tutuiksi myös monelle muulle: niille, jotka ovat jo olleet mukana tukemassa tätä projektia. Ja niille, joille asia on vielä tällä hetkellä tuntemattomampi.

398 ajatusta aiheesta “Kasvot avunsaajalle”

Kommentointi on suljettu.

Scroll to Top