Suomalaiset vapaaehtoiset keräsivät yli 18 000 euroa tansanialaisille pienviljelijöille – matka Njombeen avasi silmiä ja sydämiä

Seitsemän vapaaehtoista, yksi yhteinen tavoite: tukea tansanialaisia pienviljelijöitä ilmastonmuutoksen keskellä. Food and Forest Development Finland – FFD:n Oma Kapua Tansania -hanke on tuonut yhteen kehitysyhteistyön, vapaaehtoistoiminnan ja yhteisöllisyyden tavalla, joka jättää jäljen niin Tansanian maaseudulle kuin suomalaisten osallistujien sydämiin.

Kapua-tiimin seitsemän suomalaista vapaaehtoista keräsi yhteensä 18 474 euroa tansanialaisten pienviljelijöiden ilmastonmuutokseen sopeutumisen tukemiseksi.

”Hankkeen pääpaino on ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Tavoitteena on lisätä pienviljelijöiden kykyä vastata sään ääri-ilmiöihin ja sopeutumaan. Tämä tehdään mm. kouluttamalla heitä ilmastoresilienssissä, agroekologisiin viljelymenetelmiin ja vahvistamalla paikallisjärjestöjä ”, kertoo FFD:n maatalous- ja tasa-arvoasiantuntija Jenny Öhman.

Kerätyt varat käytetään suoraan kenttätyöhön Tansaniassa. Yhteistyössä paikallisen Njombe Agricultural Development Organisation NADO-järjestön kanssa viljelijöille järjestetään koulutuksia muun muassa peltometsäviljelystä, CA-viljelystä ja sadeveden keruusta.

“Viljelijät saavat itse mahdollisuuden kehittää omaa elinkeinoaan. He ovat aktiivisia toimijoita FFD:n hankkeissa”, Öhman korostaa.

Vapaaehtoisten kokemukset: ”En unohda tätä koskaan”

Huhtikuussa Kapua-ryhmä matkusti kahden viikon matkalle Tansaniaan ja vietti neljä päivää Njombessa vieraillen viljelijöiden tiloilla, kouluissa ja osuuskunnissa. Matkan aikana vierailtiin 13 kohteessa – muun muassa peruna-, avokado- ja kassavaviljelmillä, kouluilla sekä mehiläistarhoissa ja kalankasvatuslaitoksessa.

Vapaaehtoiset kuvaavat matkaa elämänsä ainutlaatuisimmaksi kokemukseksi – se oli oppimisen, koskettavien kohtaamisten ja kulttuurien kohtaamisen matka.

Helena kertoo, että mukana olo oli hänelle pitkään kypsynyt haave.

”Odotin matkaa kovasti, hieman jännittyneenäkin, osittain ehkä siksi, että en tiennyt mitä kaikkea matkalta odottaa. Matkahan oli eräänlainen seikkailu, hyppy tuntemattomaan. Rahankeräyskin oli jo oma matkansa – sain konkreettisesti kokea, miten tekemällä hyvää lähtee hyvä kiertämään.”

”Kokemusrikas, mielenkiintoinen, ainutlaatuisen avartava matka”, hän kiteyttää kokemuksensa. ”Sain nähdä paikkoja, joihin tavallinen matkailija ei koskaan pääse. Erityisesti mieleen jäi koululla tapaamamme lapset – heidän laulunsa ja yhteinen taimien istutushetki olivat unohtumattomia.”

Tuuli yllättyi positiivisesti siitä, kuinka vastuullisesti FFD toteuttaa hankkeensa ja kuinka vakavasti paikalliset ottavat kehitysyhteistyön.

”Yllättävää hyvässä mielessä oli, miten läheisesti FFD osallistuu toteutukseen ruohonjuuritasolla ja miten vakavasti saatuun rahoitukseen suhtaudutaan. Meille näytettiin raportteja ja konkreettisia esimerkkejä siitä, mihin rahat ovat menneet.”

”Kohteissa otettiin meidät vastaan juhlallisesti, ja meille esiteltiin tarkasti, miten saadut varat on käytetty. Mshikamanon naisten monipuolinen yrittäjyys jäi erityisesti mieleen – saviastioita, yrttejä, sieniä, koreja.”

Taina on pohtinut kehitystyön mahdollisuuksia jo pitkään, ja näkee työssään maaseudun kehittämisen merkityksen – nyt myös globaalisti.

”Matka vahvisti uskoa siihen, että pieni, paikallinen kehittämistyö voi kantaa kauas. FFD:n työ muistutti minua Leader-toiminnasta – kyse on osaamisen vahvistamisesta, yhteisöistä ja pitkäjänteisestä yhteistyöstä.” Häntä kosketti erityisesti lasten vedenhakumatka: ”Lapset ottivat meidät mukaan luonnollisesti, kuin olisimme aina kuuluneet joukkoon.”

Hän muistuttaa, että kehitystyö vaatii pitkäjänteisyyttä:

”Opin, että asiat etenevät usein hitaasti ja takapakkiakin tulee. Mutta kun epäonnistutaan, selvitetään yhdessä miksi – ja yritetään uudestaan. Seuranta ja tuki ovat ratkaisevan tärkeitä.”

Christer kertoo, että hän lähti mukaan, koska halusi nähdä arkea kehitysmaan maaseudulla.

”Matka oli minulle unohtumaton kokemus. Kehitystyö osoittautui haastavammaksi kuin kuvittelin – mutta nyt ymmärrän paljon paremmin, mistä siinä on kyse. On tärkeää rakentaa luottamusta ja edetä pienin askelin.”

Matka muutti hänen käsitystään kehitysyhteistyöstä.

”Nyt ymmärrän paljon paremmin, mitä auttamistyö käytännössä tarkoittaa. Ymmärtää, että kyseessä on pitkä prosessi, joka alkaa pienistä askelista ja rakentuu luottamukselle. Kiinan läsnäolo alueella on vahvaa, ja siksi Euroopan on jatkettava kehitysyhteistyötä aktiivisesti.”

Hän muistuttaa myös Afrikan potentiaalista:

”Kun näkee Tansanian tuotantopotentiaalin, ymmärtää, että Suomessa meidän täytyy panostaa laatuun – määrässä emme voi kilpailla, mutta osaamisessa voimme.”

Lotta on seurannut FFD:n toimintaa jo pitkään – hän oli jo aiemmin kiinnostunut osallistumaan Etiopian matkalle vuonna 2018, mutta sopiva hetki koitti vasta nyt.

Tansanian-matkan aikana Lotta koki monia unohtumattomia hetkiä, mutta erityisesti jäi mieleen paikallisten ihmisten lämpö ja avoimuus.

”Viikon ohjelma oli tiivis ja mielenkiintoinen. Nuoret olivat avoimia ja ystävällisiä – he halusivat vain hyvää. Paikalliset naiset ottivat meidät vastaan lämpimästi, oli helppo lähestyä toisiamme.”

Erikille Tansanian-matka oli ennen kaikkea oppimismatka – ei vain maataloudesta, vaan myös asenteista ja ihmisten arjesta. Yksi mieleenpainuvimmista hetkistä oli keskustelu paikallisessa viljelyosuuskunnassa, jossa erilaiset viljelyolosuhteet nousivat esiin konkreettisella tavalla.

”Matkan aikana käytiin paljon keskusteluja – muun muassa siitä, miten erilaiset viljelyolosuhteet Tansaniassa ovat verrattuna Suomeen. Kävi selväksi, että erot ovat joskus niin suuria, ettei aina edes tiedä, mitä pitäisi kysyä.”

Tansanialaisen viljelijän arki on hyvin toisenlaista kuin Suomessa – mutta juuri se teki vaikutuksen.

”Viljelijöiden arki on ankaraa, mutta heidän motivaationsa ja kekseliäisyytensä tekivät suuren vaikutuksen. Meillä Suomessa olisi paljon opittavaa heidän asenteestaan.”

Ninnu kirjoitti noin 11 vuotta sitten paikallislehteen jutun lohjalaisesta Kapuajasta – ja ajatus jäi itämään. Keväällä 2025 tuo unelma toteutui, kun hän pääsi mukaan Kapua-matkalle Tansaniaan.

”Matka vahvisti uskoa siihen, että kehitysyhteistyö voi todella vaikuttaa – kun se tehdään yhdessä, ruohonjuuritasolta käsin. Oli ainutlaatuista nähdä, miten pienviljelijät itse toimivat aktiivisesti paremman tulevaisuuden eteen.”

Toimittajana Ninnu on jakanut kokemuksiaan eri medioissa osana varainkeruuta ja halunnut samalla avata kehitysyhteistyön arkea lukijoilleen – tarinoiden ja kuvien kautta.

”Tässä ei ole kyse pelkästään viljelystä, vaan elinkeinojen turvaamisesta, ruokaturvasta ja ilmastoresilienssistä. Yhdessä voimme mahdollistaa sen, että paikallisyhteisöt voivat itse rakentaa parempaa tulevaisuutta”, Jenny Öhman tiivistää.