Tiesitkö nämä Pohjois-Makedoniasta?

Pohjois-Makedonian tasavalta ei välttämättä ole ensimmäisenä matkakohteena monellakaan. Balkanilta nousee uutisiin useimmin mm. Serbia ja Bosnia – Herzegovina, kuin tämä pieni maa, jolla on naapureina ympärillään Serbia, Albania, Kosovo, Kreikka sekä Bulgaria.

Kapua 2026 – tiimi matkusti Pohjois-Makedoniaan tutustumaan maahan sekä vammaisten asemaan yhteiskunnassa.

Asukkaita maassa on n.2 miljoonaa ja pääkaupunki on Skopje. Valuuttana on denaari.

Suurimmat Pohjois -Makedonian ongelmat ovat alhainen elintaso, korkea työttömyys ja kohtalainen talouskasvu. Maa on yksi Euroopan köyhimpiä ja köyhyyden poistaminen onkin suuri haaste. Pääkaupungissa asukkaat kärsivät ilmansaasteista, koska koteja lämmitetään talvisin mm. hiilillä.

Vammaiset kohtaavat Pohjois-Makedoniassa monenlaisia haasteita, jotka liittyvät arkeen, palveluihin ja oikeuksiin.

Rakennukset, kadut ja julkinen liikenne eivät usein ole esteettömiä. Myös digitaaliset palvelut ja tiedonsaanti eivät ole kaikille saavutettavia. Nämä rajoittavat itsenäistä liikkumista ja osallistumista yhteiskuntaan.

Vain pieni osa oppilaitoksista tarjoaa esteettömiä tiloja tai materiaaleja. Vammaisia opiskelijoita on hyvin vähän (alle 1 %). Vammaisten  mahdollisuudet kouluttautua ja työllistyä on heikommat.

Välimatkat, kustannukset ja kuljetusongelmat vaikeuttavat hoitoon pääsyä. Palveluissa esiintyy myös syrjintää ja ennakkoluuloja. Erityisesti vammaiset naiset ovat haavoittuvassa asemassa (esim. väkivallan riski). Yhteiskunta on vielä hyvin patriarkaalinen.

Vammaisia syrjitään edelleen arjessa ja palveluissa. Esimerkiksi vaaleissa on todettu suoraa syrjintää, kun äänestyspaikat eivät ole esteettömiä.

Oikeudet ovat usein olemassa laissa, mutta eivät toteudu käytännössä. Negatiiviset ennakkoluulot ovat yleisiä myös ammattilaisten keskuudessa. Vammaiset voivat kokea ulkopuolisuutta ja eriarvoisuutta.

Pohjois-Makedonia on monikulttuurinen maa ja tämä vaikuttaa siihen, että naisten asema vaihtelee eri yhteisöissä. Joissain yhteisöissä perinteet ovat vahvempia ja rajoittavampia. Euroopan unioni on painostanut maata parantamaan tasa-arvoa.

Aktivismi ja järjestöt, kuten keräyksemme kohde, ZETA Disability,  tekevät työtä muutoksen eteen. Sosiaalinen media ja kansainväliset vaikutteet lisäävät myös keskustelua tasa-arvosta ja muutosten tarpeesta.

Seuraavassa blogitekstissäni lisää ZETA disability työstä ja kuulovammaisten koulusta, jossa saimme kunnian vierailla.