ECCA – Vierailu kontrastien Kathmandussa

Laskeuduimme viimeinkin yön tunteina Nepalin keskiöön. Lentokoneesta astuessaan lämmin ja aavistuksen pistävä ilma työntyi sieraimiin. Hetkeä ennen laskeutumista tunteet nousivat pintaan ilosta, onnesta, helpotuksesta ja jostakin, mitä vain vuoret tietäisivät. Matka oli pitkä ja nyt Kathmandun tunnelma tuli lähelle ennen, kuin pääsin edes koneesta.

KONTRASTIT

Muutaman ruhtinaallisen nukutun tunnin jälkeen koitti Kathmandun ensimmäinen aamu ja odotettu ECCA- camp kohdevierailu. Auringonvalo häikäsi aamulla hotelli-ikkunoiden takaa. Kattoterrassilla siinsivät taustalla vuoriston siluettimaiset ääriviivat. Tuntui, että kaikki oli oikein kohdillaan. Lämpöä, valoa, aurinkoa ja vuoria!

Aamupalan jälkeen hyppäsimme kapualaisten kanssa bussiin ja seikkailimme Kathmandun värikkäillä kaduilla kaaoottisen, mutta soljuvan traafikin keskellä.

Kävellessämme kohteeseen kaduilla tulivat vastaan niin paikalliset koirat, kuin torveaan soittavat mopot ja skootterit, joita väistelimme tiuhaan töräyttävien tööttäysten täyttämän kakofonian keskellä.

Tunteita heräsi myös kaduilla omasta etuoikeudesta päästä näin kauas tutustumaan Kapuan kohdeorganisaatioihin ja päästä näkemään maailmaa, jollaisen keskellä itse ei elä. Uppouduin bussimatkalla mietteisiin. Nukuin valkoisissa muhkeissa hotellin lakanoissa, söin hyvin tarjoillun aamupalan, mutta samaan aikaan pintaan pyrki selittämätön häpeä ”länsimaalaisen” ihmisen asemasta köyhimmässä maanosassa. Mieli kääntyi hyväksi, kun saavuimme ECCA camp- kohteeseen.

ECCA:n vierailu oli erittäin mieluinen ja mielenkiintoinen. Oli antoisaa kuulla ja nähdä, miten laajalle organisaation toiminta ulottuu. Nuorten osallisuutta pidetään tärkeänä myös Nepalin tulevien sukupolvien kohdalla. ECCA vaikuttaa osaltaan nuorten äänen esille tuomiseen, oppilaskunnan toiminnan ja huomioi maaseudun nuoria sekä heidän perheitä.

Asiat ovat lopulta arkisia ja meille jo itsestäänselvyyksiä. Täällä ne eivät ole vielä sillä mallilla ja esimerkiksi syrjäseutujen tapakulttuurin muuttaminen muun muassa nykyaikaisempien saniteettitilojen tarjoamisessa on nähty omat haasteensa. Ihmiset käyvät tarpeillaan, ”kukin missäkin” ja juurtuneista toimintamalleista ei ole aina helppoa luopua.

ECCA:n vaikuttajanuoret ja vertaiskouluttajat toivat mukanaan sydämen täydeltä toivoa, innostusta ja ylpeyttä mahdollisuudestaan olla mukana tekemässä tulevaisuudestaan parempaa. Ja me kapualaistiimin voimin jatkamme hienosti alkanutta seikkailuamme!

Kirjoittaja: Olivia Toivanen