Pauliina Pensikkala

Kohti Kapuaa!

Tutustuin aikanaan Kapuaan jo yli kymmenen vuotta sitten kun työystäväni  lähti Kapuamaan. Seurasin hänen sinnikästä varainkeruutaan ja osallistuin toki itsekin pienellä summalla pottiin. Ajatus osallistumisesta jäi omaankin mieleen. Tuntui, että Kapua on se oikea tapa itselle toteuttaa haave vuorivaelluksesta. Hain jopa kerran aikaisemminkin mukaan, mutta aikataulusyistä johtuen jouduin silloin lykkäämään osallistumistani tuonnemmaksi. Vähänpä tiesin, sillä nyt 5-vuotiaan pojan äitinä aikaa ei taatusti ole enempää kuin aiemmin hakiessani. Äitiys on kuitenkin marinoinut myös ajankäyttöäni ja tulevan vajaan vuoden aikana aion käyttää ne kuuluisat omat hetket Kapuan parissa. 

Minusta

Luonnossa liikkuminen, myös haastavammissa olosuhteissa, on minulle tuttua aikaisemman partioharrastukseni kautta. Olen toiminut vapaaehtoisena kolmen kuukauden jaksot eri järjestöjen kautta sekä Thaimaassa että Palestiinassa ja ajattelen, että näistä kokemuksista erilaisissa kulttuureissa ja olosuhteissa on hyötyä Kapuaan osallistumisessa. Harrastan valokuvausta, kirjoittamista ja luonnossa liikkumista.

Mitä toivon Kapualta?

Ajattelen, että hyvinvoinnin rajojen tulee ulottua ajatuksissamme ja teoissamme mahdollisimman pitkälle. Kapua on yksi tapa toimia paremman maailman puolesta, oppia toisenlaisissa olosuhteissa elävien ihmisten arjesta ja samalla tietysti itsestään.