Blogi

Pakkasenpuraisemina lähdimme aamukahdeksan jälkeen Komsomolskiyn leiristä kohti seuraavaa etappia. Matkasimme korkeuteen nähden hyvässä hapessa pitkin kivistä tietä. Aamupäivällä saimme kuulla sääennusteen seuraavalle päivälle, jonka on tarkoitus olla huiputuspäivä. Ennuste lupasi […]

Viidennen vaelluspäivän tavoitteena oli haasteelliseksi mainittu siirtyminen Mertzbacherin niityltä Komsomolskiyn jäätikön kupeeseen. Heräsimme sumuiseen vettä vihmovaan aamuun, toiset vatsataudin runtelemina ja toiset nälkäisinä edellisen päivän luvattuman kevyiden leiriruokailujen jäljiltä. Joukkomme

Banjapäivä Merzbacherin järven pohjassa on reikä. Tänä vuonna se tyhjeni jo 7 heinäkuuta. Se on tavallista. Järvi tyhjenee joka vuosi noin kolmessa päivässä ja täyttyy vuoden mitaan – ihmeellistä! Päätimme

Aamuauringon lämpimät säteet herättivät meidät kolmannen vaelluspäivän aamuun. Päivä käynnistyi jo tutuiksi tulleilla rutiineilla: teltassa yön aikana kostuneet tavarat narulle kuivumaan ja sitten aamiaiselle. Tarjolla oli herkullista uppopaistettua leipää, joka

Aamu valkeni kauniina yöllisen sateen jälkeen. Aurinko pilkisteli vuorien lomasta pilvien takaa ja lupaili hyvää vaellussäätä ainakin alkumatkalle. Virallinen herätysaika oli klo 7, mutta monissa teltoissa heräiltiin jo puolelta ja

Heräsimme leirikylässämme kauniiseen auringonpaisteeseen ja jylhiin vuoristomaisemiin. Ilmassa oli innostusta – tänään oli ensimmäinen vaelluspäivä. Meille kerrottiin, että edessä on 17 km, eli siis noin 6-7 tunnin trekkaus tasaisessa maastossa.