Kapuajan kirjoitukset

Sunnuntai ja viimeinen päivä Tadzikistanissa. Dusanbessa hotellin ikkunasta hiekanväristä kaupunkia ja ilmassa leijailevaa hiekkapölyä katsellessa haikailee kaihoisasti näkymään vaelluksen upeissa vuoristomaisemissa. Tässä vaiheessa tuntuu jo lähes unenomaiselta ajatukselta, että olemme…

Tänään oli viimeinen vaelluspäivämme. Toisaalta oli kiva päästä nauttimaan happirikkaammasta ilmasta, mutta samalla oli heitetävä hyvästit upeille vuorimaisemille ja kirkkaille erämääjärville. Tuntui myös oudolta hylätä leirielämä, johon oli ehtinyt tottua….

La 13.9   Mikä tunne herätä sängystä! Vain yhdellä heräämisellä usean sijaan ja nauttien talon lämmöstä! Leposykekkin oli ensimmäistä kertaa yöllä normali, ja olo oli hyvin levännyt. Nousu sängystä muistutti…

Rikkonaisen yön jälkeen aamu alkoi aasien kiljunnalla ja saksalaisseurueen tarmokkaalla puheenpälpätyksellä. Saksalaiset olivat lähdössä jo 7.30, kun taas meidän ryhmämme söi aamiaista vasta kahdeksalta. Aamiaistelttaan kömpi enemmän tai vähemmän väsynyttä…

Ja niihän se meinaan lähti. Melko luulot pois meiningillä. Uskallan väittää, että enemmän tai vähemmän matka yllätti joka ikisen meistä. Oppaan mukaan vaelluksen kesto olisi noin reilu kuusi tuntia. Päivä…

Aamulla Dushanbessa herätyskello soi klo 8, sitten nopeasti aamupalat huiviin, että pääsimme liikkeelle. Edessä oli noin viiden tunnin ajomatka kohti Fann-vuorten Sangi Safed -laaksoa, jonne pystytämme ensimmäisen leirimme. Matka alkoi…