Kapua 2020 Nepal

Trekkitreeniä

Kesäkuun puolivälissä testattiin kunto Malminkartanon mäen 426 askelman portaissa. Sen jälkeen treenaamiseni muuttui. Ennen työstin kuntosalilla kolmesti viikossa vähän isompia rautoja. Nyt käyn vain kerran viikossa muistuttelemassa lihaksia voimaharjoittelusta kuntopiirityyppisesti. Tavoitteena kun on parantaa jaksamiskuntoa eikä niinkään havitella maastaveto- ja kyykkäysennätyksiä. Sopii mulle, en oikeasti tykkää yhtään kuntosalilla käymisestä enkä rehellisesti sanottuna luontaisesti mistään muustakaan liikunnasta. Jos järki ei käskisi, viettäisin kaiken vapaa-aikani kirjoja lukien, punaviiniä tissutellen ja suklaata syöden. Siksi tarvitaan aina jokin reipashenkinen tavoite, kuten Nepalin trekki.

 

Alkuviikosta ohjelmassani on porrastreeni: Malminkartanon 426 porrasta ylös ja polkua pitkin alas kevyttä hölkäntapaista. Tavoitteena on pitää syke matalalla sekä olla juuri hengästymättä ja kokonaan kaatumatta. Joka viikko kierroksia tulee yksi lisää, tällä hetkellä kierroslukumittari näyttää kymmentä. Loppuviikosta vuorossa on noin 15 kilometrin maastokävely painorepun (8 kg) kanssa. Kerran viikossa tuo kuntopiiri, lihashuoltoa silloin kun muistuu mieleen (ei yleensä muistu kuin vanhan takareisivamman muistuttaessa itsestään). Askeleita tulee keskimäärin 20 tuhatta päivässä, pääosin arkikävelystä.

 

Tähtäämme siis marraskuussa Gokyo Rin trekille, vaikka epävarmaa on, päästäänkö matkalle pandemian takia. Toiveikkaana tuijottelen Nepalin COVID19-tilastoja, tapausmäärät ovat kesäkuussa sahanneet ylösalas, joten tilanne on epäselvä, joskin ehkä varovaisen toiveikas. Elokuussa tiedämme, siirtyykö trekki ensi keväälle.

 

Lockdown on lyönyt Nepalia armottomalla kädellä. Siksi koen lähes velvollisuudekseni lähteä sinne heti kun pandemiatilanne sallii, sillä turismi on nepalilaisille tärkeä elinkeino. Nepalin Kapua-keräyksemme kartuttaminen on tuntunut erityisen mielekkäältä tänä vuonna. Apua todella tarvitaan siellä. Nuoriin ja vammaisiin kannattaa panostaa paitsi inhimillisistä myös taloudellisista syistä. Minun näkökulmastani mitätön tuki voi muuttaa täysin nepalilaisen ihmisen elämän kulun hyvällä tavalla.

 

Ensimmäisen jaksamiskuntoporrastreenin jälkeen ajattelin, että nyt löytyi oma laji! Kuulokkeet korviin ja omaan kuplaan kuuntelemaan äänikirjaa tasaisesti askeltaen. Porrastreeniin sopivat mitä oudoimmat kirjalöydöt, tällä hetkellä kuuntelen Margaret Thatcherin omaelämänkertaa hänen itsensä lukemana vuorotellen Amy Robsartin elämään pohjautuvan fantasiakirjan kanssa (Amy Robsart oli Elisabet I:n suosikin Robert Dudleyn puoliso, joka tunnetaan lähinnä siitä, että hän kuoli pudottuaan portaissa).

Rakastan tällä hetkellä matkakirjoja, etenkin kertomukset naistutkimusmatkailijoista kiinnostavat. Tätä lajityyppiä edustavat Mia Kankimäen Naiset joita ajattelen öisin ja Päivi Laitisen Reissunaisia. Treenaamisen lisäksi on tärkeää muistaa syödä hyvin, nukkua ja rentoutua sopivasti. Kesälomalla viimeksimainittuun sopii matkailu villien naisten seurassa Wild women and their amazing adventures over land, sea & air -kirjaa lukien vaikkapa J. Karjalaisen tunnelmissa:

 

Ja kaikki on niin rauhallista
Kun maailmaa katselen
Korkealta kiveltä
Pienen kylätien varressa
Aamuauringon lämmössä

 

Lue lisää Kapuasta ja vipsauta keräystililleni vitonen, jos siltä tuntuu: https://kapua.fi/osallistuja/annikka-anni-kalliokoski/

30.6.2020 Annikka Kalliokoski

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Scroll to Top