Kapua 2020 Nepal

Paikallisjärjestöjä ja pakkauspaniikkia

Lauantaipäivä valkeni levänneille matkalaisille odotuksentäyteisenä, edessä olivat organisaatiovierailut Väestöliiton kumppanin FPANin (Family Planning Association of Nepal) ja Taksvärkin kanssa yhteistyössä toimivan ECCA:n (Environmental camps for conservation awareness) toimitiloihin.
FPANin klinikalla näimme miten Taksvärkin ja muiden yhteistyöjärjestöjen tuella on saatu rakennettua toimiva verkosto, joka tarjoaa muutoin yhteiskunnan tukiverkon ulkopuolelle jääville ihmisryhmille terveyspalveluita ja seksuaaliterveysneuvontaa. Nepalissa esimerkiksi vammaisuuteen, seksuaalivähemmistöihin ja HIV-positiivisuuteen liittyy paljon syrjintää luovia tabuja, eivätkä nämä ihmisryhmät yleensä saa tietoa omista oikeuksistaan, saati sitten pääse terveyspalveluiden ja vertaistuen piiriin. FPAN on 1959 perustettu järjestö, joka toimii noin puolessa Nepalin maakunnista tarjoten seksuaaliterveyspalveluita ja -neuvontaa syrjityille ihmisryhmille lähes maksutta. Lisäksi vammaisten ihmisten keskinäinen vertaistuki, heidän vaikutustyönsä omissa yhteisöissään sekä FPANin koululaisille tarjoamat seksuaalikasvatuksen kurssit, joita muuten on järjestetty jo yli 350 kertaa (!), murtavat hiljalleen seksuaalisuuteen liittyviä tabuja ja vahvistavat ymmärrystä jokaiselle kuuluvista oikeuksista. Konkreettisia vaikutuskeinoja helpottaa syrjintää kokevien ihmisryhmien elämää siis on ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi tehdään paljon työtä.

Iltapäivän vierailu suuntautui ECCAn toimistolle, jossa opimme koululaisten ympäristötietoisuutta ja hygieniataitoja lisäävistä projekteista. Järjestö kouluttaa nuorisovaikuttajia, jotka puolestaan opettavat koululaisille hyödyllisiä taitoja – esimerkiksi puutarhan hoitoa, terveystaitoja, aurinkopaneelien hyödyntämistä sekä vedenpuhdistusta. Tavoitteena on opettaa nuorille ja lapsille paitsi ympäristön arvostusta, myös taloudellista toimintaa ja sairauksien ennaltaehkäisyä. ECCAn periaatteena on nuorten ja lasten keskinäinen oppiminen, ja sitä kautta yhteisöjen tukeminen. Lasten koulutietä tuetaan innovatiivisin ideoin – eräässä ECCAn projektissa koululaiset saava aurinkokennon avulla ladattavan valon, jonka voivat viedä kotiinsa koulupäivän jälkeen ja tehdä sen valossa läksynsä. Aamulla lamppu tuodaan kouluun ladattavaksi, mikä motivoi pieniä koululaisia saapumaan paikalle.

Oli ilo nähdä, että molempien järjestöjen toiminnasta huokui into ja motivaatio toimia innovatiivisesti paikallisten yhteisöjen hyväksi. Kerätyt varat hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla kun paikalliset asiantuntijat ja yhteisöt kohtaavat. He tietävät oman ympäristönsä ja yhteisönsä kehitystarpeet parhaiten ja osaavat siten luoda parhaat keinot tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kapualaisille päivä tuntui erityisen merkitykselliseltä, sillä pääsimme vihdoin näkemään konkreettisesti kaiken sen hyödyn, jota kerätyillä varoilla on saavutettu. Sydämet täynnä iloa, arvostusta ja kiitollisuutta siirrämme nyt katseet kohti Himalajan vuoristoa.

Illan ohjelmassa on vaellusvarusteiden punnitusta – grammaviilausta, saippuoiden puolittamista ja yöllistä paniikkia siitä, täytyykö kolmannet merinovillakalsarit totta totisesti jättää Kathmanduun.

13.3.2022 Katri

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Scroll to Top