Milloin on oikea hetki auttaa toisia?

Täytyy heti tunnustaa, ettei minulla olisi tässä elämäntilanteessa oikeasti aikaa ajatella Keski-Aasian naisten ja vammaisten olosuhteita ja tukemista. Omassa elämässä tuntuu olevan tunteja liian vähän, vaikka ne jakaisi vain itsensä, työnantajansa ja lähiperheensä kanssa.

Mutta toisaalta, viime vuonna ajattelin ihan samoin. Todennäköisesti minusta tuntuu samalta myös tulevana vuonna. Aina tulee olemaan ”tilanne päällä” eli se elämäntilanne, johon ei oikein mahtuisi mitään ylimääräistä.

Paitsi jos päättää toisin.

Tänä vuonna minä päätin, että mahdollisuus auttaa muita ihmisiä on jo itsessään sellainen etuoikeus, että sille on raivattava tilaa elämässä. Loppujen lopuksi on vain minusta itsestäni kiinni, miten vuoden pituinen hyväntekeväisyysprojekti Kapuan tiimissä solahtaa osaksi arkeani.

Olen aina arvostanut yhdistysten aktiiveja ja ihmisiä, jotka jaksavat käyttää vapaa-aikaansa leipomalla pullaa tai paistamalla makkaraa. He käyttävät työpanostaan siihen, että meillä on hyvää tekeviä yhdistyksiä, juniorurheilijoilla pelimatkoja ja maa pullollaan vireitä kylätapahtumia.

Käsillä tekeminen ei ole kuitenkaan minulle luonnollisin tapa auttaa. Taloyhtiön talkootkin stressaavat, kun tiedän, että on osallistuttava, mutta en osaa lannoittaa tai käyttää oksasilppuria. Viimeksi päädyin haravoimaan saman alueen kolmesti, kun tiesin, ettei kukaan keksi taidoilleni mitään parempaa käyttöä, mutta en kehtaa mennä takaisin sisälle.

Iso syy, miksi valitsin juuri Kapuan, on että sen tapa kerätä rahaa hyväntekeväisyyskohteeseen tuntui vapauttavalta. Luin edeltävien kapuajien toteuttamia ideoita ja ihastelin, miten laajasti ja luovasti ihmiset ovat käyttäneet hyväkseen taitojaan ja verkostojaan. Ei ole pakko myydä pullaa tai järjestää tapahtumia, mutta niin voi halutessaan tehdä. Sosiaalisuutta on juuri sen verran kuin itse haluaa ja ajankäytön voi suunnitella melko vapaasti.

Päätin, että kartutan omaa hyväntekeväisyyspottiani tekemällä sitä, mitä osaan parhaiten. Olen julkaissut juuri kirjan Kuuntele duunaria & menesty. Sen idea on tarjota johtajille tukea ja ideoita, joilla heidän yrityksensä selviäisi paremmin muutostilanteista. Koska tunnen aiheen paremmin kuin pullan leipomisen tai oksien silppuamisen, on puhuminen aiheesta helppoa ja mielekästä.

Tarjoan yrityksille luentoja aiheesta, ja he voivat lahjoittaa luentopalkkion suoraan Kapua-keräykseeni. Ikuinen arjen aikapulani ei ole myöskään ongelma, sillä työnantajallani on ollut jo pitkään käytössä tietty määrä työaikaa vuodessa, jonka jokainen työntekijä voi käyttää hyväntekeväisyyteen.

Auttaminen on päätös. Optimaalista elämäntilannetta on tuskin edes olemassa. Tämä vuosi on minulle yhtä hyvä kuin mikä muukin vuosi viedä Kapuan tärkeää sanomaa eteenpäin ja konkreettisesti tehdä hyvää. Aikaakin on, kun sitä järjestää. Omat tavat kerätä lahjoituksia löytyy, kun vähän jaksaa nähdä vaivaa. Ja jo nyt osaan sanoa, että tämä vuosi tulee antamaan minulle niin monella tavalla iloa, uusia näkökulmia ja merkityksellisyyttä elämääni, ettei sitä voi mitata ”menetetyssä” ajassa.