”Matkustan ympäri maailmaa laukussa leipää ja piimää vaan, jos mua hiukkasen onnistaa niin uuden ystävän saan…

Tapailen tuota lapsuudesta tuttua sävelmää samalla kun keräilen tavaroita. On nimittäin aika pakata matkakassit, sillä odotettu reissu Pyhälle lähestyy. Matkaan lähtö on nyt tuossa muutaman päivän päässä. Ajalle tyypillisesti me viisi matkaanlähtijää emme ole toisiamme tavanneet, kuin virtuaalisesti – kaikkia ei edes kuvayhteydellä. Parin kuukauden ajan olemme tehneet matkajärjestelyjä ja reissusuunnitelmia. Samanaikaisesti olemme kukin tavallaan tehneet työtä keräyspottimme kartuttamiseksi. Meillä jokaisella on myös omat reitit ja tavat matkustaa – junalla, lentäen, bussilla tahi omalla autolla. Perillä me kuitenkin kohtaamme sillä päämäärä ja tavoite on sama – niin kuin varainkeruussammekin.

Mitä repussani on? Motivaatio, kohde – halua työskennellä yhteiseen pottiin tärkeän asian puolesta: onhan jokaiselle oikeus tulla kuulluksi. Innostus – usko siihen mitä tekee ja miten tekee.  Asenne – huipulle pääsee pienin askelin ja ryhmänä saavutamme tavoitteen varmemmin.

Vielä ei tiedä sallivatko lauantain sääolosuhteet Noitatunturin huiputtamisen, mutta sen uskon, että saan muutaman samanhenkisen ”kapuakärpäsen” pureman ystävän lisää.  Selkäreppuuni kerään kuitenkin ensimmäisenä ne tärkeimmät merkit siitä miksi tätä matkaa teemme: kapua -huiputuslippu ja Poikien Puhelimen pipo – onhan kapuamisemme tavoitteena saada pojille lisää puheaikaa!