Kotiinpaluu alkaa

Aamulla heräämme prinsessasängyistämme hyvin nukutun yön jälkeen. Reissumme on ohi ja nyt on aika valmistautua kotiinpaluuseen. Haikein mielin katsomme Ngorongoron kraatterin seinämää, joka nousee ylös majapaikkamme vieressä. Vielä ei haluttaisi lähteä, mutta pakko se on.

Matkalla kohti kenttää, kuljettajamme Yousuf kysyy, haluaisimmeko vielä nähdä kuinka Masai-heimo elää. Voisimme käydä tutustumassa heidän elämäänsä ja antaa pienen lahjoituksen heille. Tämä sopi meille ja pian pysähdyimmekin muiden jeeppien kanssa erään Masai-perheen kodin lähelle.

Meille kerrottiin, että he kaikki ovat samaa perhettä ja että heillä on myös toinen perheasumus kauempana. Meille esitetään paikallinen tanssi, tulen sytyttäminen sekä paikallinen koti ennen kuin viedään katsomaan tuliaisia kotiin viemiseksi. Ostosten jälkeen kurkkaamme vielä päiväkotiin, missä nuori tyttö esittelee kuinka he opettelevat numeroita englanniksi.

Matkaväsymys painaa jo kovin. Nyt on muutaman päivän sisään tullut nähtyä niin paljon kaikkea, ettei enää jaksa oikein sisäistää mitään. Matkaamme lentokentälle hiljaisuudessa, minkä yskäni välillä rikkoo. Nyt alkaa hankalin osuus matkasta. Tahtoisi jo päästä omaan sänkyyn nukkumaan, mutta vielä on 24 tuntia jäljellä.

Ensimmäinen pätkä lentäen sujui nopeasti ja saavuimme Addis Ababaan edellä aikataulusta. Nyt on massut täynnä 15 dollarin hampurilaisesta ja odottavan aika käy pitkäksi. Jäämme odottamaan koneeseen pääsyä. Etiopia kuittaa tällä erää.