Nyt on saatu lukea monta kanssakulkijan blogikirjoitusta siitä, että millaista tunnemyrskyä käymme ja miten kova ikävä meillä on takaisin reissullemme Etiopiaan. Paluuta arkeen kuitenkin: Ihan oikeasti minusta on ollut myös ainutlaatuista olla taas Suomessa ja nauttia niistä perusasioista, joita Afrikan arjessa välillä sattui kaipaamaan. Itseä lähellä olevat vesihuoltopalvelut tulevat aina tietyllä hetkellä ja tietyssä paikassa ajatuksiin, eikä tällöin ole vielä kertaakaan ollut ikävä takaisin Afrikkaan. Oli kyykky sitä ja puska tätä ja mahdotonta säätöä veden kanssa. Kaupungissa sitä sai pullosta, mutta vuoristossa sitä keiteltiin ja kaiken varmuudeksi sekaan heitettiin vielä pieni pilleri. Sitten katsottiin kellosta, että jokohan se on juotavaa, kun se nyt oli tämän lämpöistä ja ohjeen mukaan se vaikuttaa puolessa tunnissa. Vai oliko se kahdessa tunnissa? Kuitenkin käyttöohjeen mukaan tämä pikku pilleri tappaa vedestä ihan kaiken bakteereista viruksiin ja siimaeläimiin saakka ja tämän kloorilla ja hopeaioneilla käsitellyn veden luvattiin säilyvän juomakelpoisena jopa kuusi kuukautta. Voi siinä suomalaiseen raikkaaseen pohjaveteen tottunut vatsa olla hieman ihmeissään.
Tälle ”säätämiselle” me itäsuomalaiset tiesimme olevan ihan oikea nimikin; sitä sanotaan vatuloinniksi. Ennen reissuamme tämä verbi ei ollut kaikille lainkaan tuttu, mutta nyt sen tietävät kaikki kapua2014etiopialaiset, enkä malta olla siitä kirjoittamatta. Matkalla ilmeni vesivatuloinnin lisäksi telttavatulointia, vaatevatulointia, makuupussivatulointia, vessavatulointia, jne. Wiki kertoo vatuloida –sanan tarkoittavan jonkin tekemistä siten, että muille ei selviä onko tekijä tosissaan tekemässä vai ei. Verbi rinnastetaan arpomiseen, joka taas viittaa epäröimiseen. Toinen luotettava tietolähde toteaa vatuloinnin tarkoittavan taas hidasta ja vätystelevää tekemistä. Näistä yleissivistystiedoista päätellen voi kukin lukija saada tuntumaa siihen arkeemme, jota meillä kaikilla on ”niin kova ikävä”. Tämä murre- tai slangisanan merkityksen pohtiminen eli sanavatulointi silloin sateen, väsymyksen ja kylmyyden hetkellä saattoi kuitenkin piristää kummasti. Onneksi meillä ei tuota ihan oikeaa tietolähteidemme tarkoittamaa epäröintiä ja arpomista esiintynyt, vaan joukkueemme kykeni herkkäliikkeisesti tekemään nopeat ja tarkkaan harkitut johtopäätökset seuraavasta hetkestä. Eikä meillä satanut kuin kahdesti ja väsytti vain kerran.
Ettei tämä mene nyt ihan vatuloinniksi, niin todettakoon, että itse käyn parasta aikaa sitä kuuluisaa Jaakobinpainia pikkujoulun ja juoksutapahtuman välillä. Vuoristossa korkealla viettämämme aika tuskin on tehnyt ihmeitä aikaan, mutta mukavalta ja hauskalta juokseminen taas tuntuu. Lumevaikutusta vai lieneekö oikeasti punasolumassa huipussaan ja sitä kautta hapenottokyky toisella tasolla? Tutkimusten mukaan optimikorkeus korkean paikan harjoittelulle olisi 2000 – 2500 metriä ja siellä vietetyn ajan tulisi olla ainakin 3-4 viikkoa, joten mikäli viikonloppuna ei juoksu kulje, niin syynä ei ole pikkujoulut, vaan liian lyhyt KAPUA-reissumme. Faktaa on, että tämän vuoden maailman maratontilaston TOP50 – listalta löytyy 27 kenialaista ja 22 etiopialaista, joten vinha perä tuossa korkealla asumisen hyödystä kestävyysurheiluun täytynee olla.
Loppuun vielä knoppina, että Jaakobinpaini muuten tarkoittaa nykyisessä kielenkäytössä tilannetta, jossa henkilö joutuu ratkaisemaan suuren sisäisen ristiriidan. Näin Nenäpäivän jälkeisenä pikkujouluaikana joulupostin jo tukkiessa laatikkosi, jos sinä käyt vielä omaa painiasi, että miten voisit auttaa heikompaa, niin siirry sivulle www.kapua.fi/lahjoita/ tai www.kapua.fi/shop/ . Me on haastettu jo sinut, mutta vieläkö olisi jokin tapa haastaa meidät KAPUA 2014 Etiopia – joukkueen jäsenet?
