Palasin torstaina kolmen päivän työmatkalta ja postilaatikkoni oli tietysti täynnä kaikenlaista postia – pari sanomalehteä, mainoksia, joku lasku ja suuri valkoinen kirjekuori, jonka sisältä paljastui Lonely Planetin kirja Nepalista. Miten kätevää – tilaat netissä, laskun saat sähköpostiisi ja (paljon parjattu) Posti tuo tilauksesi postilaatikkoosi – kuinkas muuten.
On paljon asioita, joita pidämme itsestäänselvyyksinä – lamppuun syttyy aina valo ja kännykän voi kytkeä lataukseen pistorasiaan, kraanasta tulee puhdasta juomavettä, bussi tulee ajallaan – ja jos koulumatka on pitkä, koulutaksi tai -bussi kuljettaa lapset kouluun. Normaalia elämää – tietysti.
Kaikilla asiat eivät kuitenkaan ole yhtä hyvin. Ei ole koulubusseja, ei aina koulujakaan. Tai kouluun on käveltävä pitkiä matkoja, väliin vaarallisiakin reittejä. Ja vaikka meillä puhutaankin ’oppivelvollisuudesta’, niin kysymys on mitä suurimmassa määrin oikeudesta ja etuoikeudesta käydä koulua, saada opetusta ja oppia. Tuo oikeus koulutukseen pitäisi olla kaikilla maailman lapsilla.
Suomi on tehnyt kehitysyhteistyötä Nepalissa jo vuodesta 1983 ja tuon työn päätavoitteena on muun muassa edistää tasa-arvoista mahdollisuutta koulutukseen sekä parantaa puhtaan veden saatavuutta ja sanitaatiota etenkin maaseudulla ja sitä kautta parantaa kaikkein köyhimpien ihmisten terveyttä –siis niitä asioita, jotka meillä kuuluvat ’normaaliin elämään’ – itsestäänselvyyksiin.
Kapua-projektissa kerätään rahaa kehitysapuun ja tämänkin vuoden tavoite on haasteellinen – 100.000 euroa. Tuo apu kanavoidaan kohteisiin myös Nepalissa Taksvärkki ry:n ja Väestöliiton kautta. Näistä varsinkin Taksvärkki ry on ollut minulle tärkeä jo vuosia – olinhan jo 60-luvun lopulla mukana ensimmäisissä taksvärkeissä keräämässä rahaa Peruun. Ja nuorena opiskelijana olin vuonna 1972 Taksvärkkitoimistossa töissä organisoimassa kouluja mukaan taksvärkkitoimintaan. Noista ajoista asti olen seurannut taksvärkki-toimintaa ja tämän vuoden ehdottomia huippuhetkiä tulee olemaan tutustuminen nepalilaisiin kouluihin, joissa Taksvärkki ry toimii.
Vaikka tavoitteemme on haasteellinen, se on täysi realistinen saavuttaa. Ja niin kuin norsukin pitää syödä pieninä paloina, niin myös tavoitteemme saavutetaan pienin askelin – teidän kaikkien tuella. Tulkaa mukaan!