Terveiset Pangbochesta 3970m korkeudesta! Istun lodgemme olohuoneessa ja koitan tiivistää päivän tapahtumat ja ajatukset järkeviksi lauseiksi.
Aamu alkoi aikaisin, kun heräsin korkeudesta johtuvaan päänsärkyyn. Kuulin kuinka munkit valmistautuivat seremoniaan viereisessä Pangbochen luostarissa rumpuja paukutellen. Lähdin ulos ja seurasin Ninan kanssa auringon kiipeämistä taivaalle. Näimme kuinka Everestin ja Ama Dablan huiput saivat auringon ensi säteet.
Seitsemältä menimme luostariin katselemaan buddhalaista seremoniaa. Luostarin seremoniahuoneessa oli parisenkymmentä munkkia. Istuime monin kuvin ja kankain koristellussa seremoniahuoneessa lattialla ilman kenkiä ja seurasimme tapahtumia. Munkit hymisivät monotonisesti rukouksia ja välillä paukuttivat rumpua ja soittivat kelloja ja torvia. Häkellyttävää.
Seremonian jälkeen söimme aamupalan ja oli aika laittaa reput selkään ja aloittaa vaellus kohti Pangbochea. Tänään reitti kulki ensin alaspäin joen rantaa kohti ja sen jälkeen ylöspäin kiemurtelevaa polkua n. 500m ylöspäin. Tämänpäiväinen vaellus tuntui itsestäni ja ilmeisesti myös monesta muusta raskaammalta kuin eilinen, vaikka matka oli lyhyempi. Ehkä syynä on väsymys ja siirtyminen taas vähän korkeammalle. Kapuajat ovat tänään olleet hiljaisia ja omissa ajatuksissaan. Monella on nuhaa, päänsärkyä, kurkkukipua tai vatsaoireita. Itseäni väsyttää myös, nuha vaivaa ja hengästyn helposti. En ole saanut nukuttua kovinkaan hyvin ja kaikki nämä oireet mietityttävät. Oma fyysinen ja henkinen jaksaminen on koetuksella.
Täällä Pangbochessa meillä oli ohjelmassa käynti kylän luostarissa. Luostarin vanha ja ryppyinen Lama Geshe antoi meille siunauksensa Kala Patharille vaellusta varten. Veimme Lamalle kankaisen pitkän liinan, Katan, jonka kääreisiin piiloitimme rahalahjan.Jokainen antoi vuorollaan Katan Lamalle, joka otti sen vastaan rahoineen, ja laittoi sen sitten kaulaamme. Hän solmi myös kaulaamme keltaisen nauhan ja antoi siunauksensa. Tämän jälkeen lausuimme yhdessä om ma ni pad ma hung hri-mantraa. Lama Geshe on antanut siunauksensa lukuisille Everestin retkikunnille, joiden kuvia huone oli pullollaan. Tuntui hienolle olla yksi noista siunauksen saaneista.
Saimme tilaisuudesta muistoksi myös lappusen, johon on kirjoitettu Lama Geshen pyyntö, joka sopii mielestäni kaikille ihmisille. Kirjoitan pyynnön tähän loppuun englanniksi, koska en jaksa korkeudesta huuruisilla aivoilla sitä kääntää suomeksi.
Give up all intentions to harm others from your heart
And do your best to Benefit them all.
If each and everyone feels the Universal Responsibility to do so,
We will all enjoy the feast of PEACE:
Hei!
Tsemppiä sinne vuorille. Itsensä kanssa taistelu ja vaikeuksien voittaminen on niin palkitsevaa…ja jaksamisessa auttaa huumori.
Hyvällä sykkeellä ja ilon kautta.
Tosi hyvin kirjoitettu kuvaus päivästä. Toivottavasti oireetkin välillä helpottaa. Vaikuttaa upealta kokemukselta.
Entä havikset?