Tänään oli luvassa jännä päivä.
Edellisenä iltana yks jos toinen kävi punnitsemassa reissukassiaan, joka sai painaa maksimissaan 10 kg ja reppukin vain 5 kg. Käytännössä mukaan mahtui vain välttämättömät retkivarusteet.
Kyyti kohti lentokenttää lähti klo 7.00 ja kaupunki vasta heräili tuolloin eikä teillä ollut lainkaan ruuhkaa.
Kentällä olikin jälleen kunnon säpinää ja oppaamme tsekkasi meidät Yeti-lentoyhtiön Pokharan lennolle. Helppoa tämä matkustelu, ajattelin, kun ei tarvitse itse tehdä muuta kuin seurata ja olla ajoissa.
Lähtöaula oli tupaten täynnä paikallisia ja turisteja. Huolettomina odottelimme ensimmäiset pari tuntia ja vilkuilimme lähtötaululle, missä muutamia lentoja oli peruttu ja osa oli myöhässä. Kuulimme, että Pohkharassa on pilvistä eikä sinne voi vielä lentää.
Lähes neljän tunnin odottelun jälkeen meidänkin lentomme pääsi lähtemään ja ikkunasta vilkuilimme upeaa lumihuippuista vuorijonoa.
Perillä Pokharassa hyppäsimme taksiin ja jatkoimme matkaa kohti vuoristoa, mistä päivävaelluksemme oli tarkoitus alkaa. Nepalin muhkuraiset kapeat vuoristotiet oli elämys ja lounas pikkuruisessa paikallisessa kylässä maistui.
Iltapäivävaelluksemme vaihtui offroad express kyydiksi, sillä olimme jo myöhässä aikataulustamme ja pimeä tulisi pian.
Seuraavan tunnin jeeppimme puski pitkin kivikkoista ja liejuista tietä kohti määränpäätämme. Edessämme ajeli täyteen pakattu auto, jonka katolla kassien kanssa matkusteli lammas.
Pitkin matkaa saimme kauniita maisemia ja paikallista elämää.
Majapaikkamme on yksinkertainen, siisti ja kosken rauhoittava kohina
Tänäänkin oli hieno päivä. Namaste!
Tämän kirjoitti Mirkka
Mukava kuulla Annapurnan seudun kuulumisia. Hyvää matkaa teille edelleen hyvän asian tiimoilta!