Heräämme South Inylchek Base Campissä viileän yön jälkeen hiljalleen lämpenevään aamuun. Meitä ympäröivät majesteettiset vuoret kylpevät jo aamuauringossa. Mitkään adjektiivit eivät riitä kuvaamaan tätä maisemaa. Tuntuu haikealta ajatella, että joudumme jättämään tämän vuoriston huomenna. Tänään kuitenkin on vielä mahdollisuus nauttia vuorista, jäätiköstä ja ehkäpä kivistäkin.
Herkullisen aamupuuron jälkeen luvassa on pieni patikkaretki. Oppaan johdolla suuntaamme leiristämme moreenin poikki valkealle jäätikölle. Eteen avautuu toinen toistaan hienompia näkymiä. On kumpareiden seassa kiemurtelevia puroja, jääpuikkojen reunustamia lampia ja jääluolia. Taustalla kohoavat yli 7000 metriin Khan Tengri ja Pobeda. Viimeksi mainitulla paukahtaa ja näemme lumivyöryn valuvan jyrkkää rinnettä alas muistuttaen luonnon voimasta.
Kapuamme jääkukkuloita ylös ja alas välillä railoja ja puroja ylittäen. Reilun 4000 metrin korkeudessa hengästyy helposti, mutta kulkeminen tuntuu mukavalta.
Viimeisenä vuoristopäivänä mieli palaa kaikkeen koettuun. Matkaan on mahtunut niin kauniita maisemia kuin ystävyyttäkin. Vastoinkäymisiltä ei ole täysin vältytty, mutta sekin kuuluu tällaisen reissun luonteeseen. On terveellistä altistaa itsensä välillä haasteille.
Kun aurinko on painunut mailleen, seison vielä pitkään linnunradan alla, vuorten syleilyssä, tuntien suurta kiitollisuutta siitä, että olen päässyt mukaan tälle taipaleelle.
Ihanat tunnelmat teillä siellä kauneuden keskellä <3 Muistan itsekin Etiopian Simienin vuoristosta sen, miten lähellä Linnunrata olikaan ja miten uskomattoman kaunis se on :) Tervetuloa kotimatkalle kiitollisina ja upeita kokemuksia rikkaampina.