Haku vuoden 2016 Kapuaan on nyt käynnissä! Kun haku aukesi viime viikolla, en voinut olla palaamatta hieman ajassa taaksepäin muistelemaan viime syksyä kun itse hain mukaan. Huomasin Kapuan sattumalta somessa ja vähän vahingossa klikkasin linkkiä. Kun hetken surffailin nettisivuilla ja tutkin asiaa, olin varma, että tämä olisi tosi hieno ja minulle sopiva juttu, se mitä elämääni juuri nyt kaipaisin! Täytin hakulomakkeen nopeasti ja melko spontaanisti intuition vallassa. Yleensä olen tarkka pilkunviilaaja, mutta nyt olin niin innoissani etten malttanut edes paljoa editoida. Tekstini hakulomakkeessa oli tajunnanvirtaa ja jäin vähän sekavin tunnelmin jännittämään, kuuluisiko Kapuasta enää koskaan, jäisikö pääsy mukaan ryhmään vain haaveeksi. Jännitti. En tosin tiennyt jännitinkö enemmän sitä että en tulisi valituksi vai sitä että tulisinkin!
Kapuassa ensimmäisenä huomioni varasti uusia seikkailuja hakevana ihmisenä vuorelle kiipeäminen. Sitten tajusin, että Bolivia on Etelä-Amerikassa, mihin olen aina halunnut matkustaa. Lisäksi hyväntekeminen ja köyhempien, etenkin naisten ja lasten, auttaminen vetosi minuun vahvasti. Keräyshaaste 100 000 euroa tosin kuulosti melko hurjalta, mutta aikaahan ryhmällä olisi tosiaan koko vuosi… Tykkäsin ajatuksesta, että haaste olisi riittävän mahtipontinen! Tässähän yhdistyisi niin monta hienoa elementtiä, että hetken epäilin, oliko juttu edes totta! Ihmettelin, miten en aikaisemmin ollut törmännyt hankkeeseen missään. Kyse ei ollut ehkä kuitenkaan sattumasta vaan siitä, ettei antennini aikaisemmin olleet suunnattuna vastaanottamaan tällaisia viestejä. Nyt taisin olla juuri oikealla aaltopituudella.
Viime syksynä muistan olleeni monen muutoksen keskellä ja olin elämässäni jo ottanut askeleita uuteen, itselle oikeaan suuntaan. Haku Kapuaan oli yksi pieneltä tuntuva juttu, mutta se oli osa isompaa kokonaisuutta. Ihmisen pitää tehdä asioita, jotka tuntuvat oikeilta ja tekevät onnelliseksi. Välillä täytyy tavoitella korkeuksia ja mahdottomalta tuntuvia juttuja, vaikka ei voi olla varma pystyykö niihin. Täytyy uskaltaa kokeilla ja täytyy uskaltaa toivoa. Enpä ollut uskoa silmiäni, kun sain kutsun haastatteluun Helsinkiin. Kaikki meni hyvin ja yhtäkkiä huomasin olevani yksi Kapua-ryhmän jäsenistä. Kapua todellakin oli totta!
Vuosi 2015 on ollut mieleenpainuva. Olen projekti-ihminen ja Kapua on ollut parhaimpia projekteja, jossa olen koskaan ollut mukana! Nyt vuosi alkaa lähestyä loppuaan ja mielen valtaa haikeus. Tämän kaiken jälkeen on kovin vaikea keksiä mitään yhtä haastavaa ja palkitsevaa kuin Kapua. Olen kiivennyt rahavuorelle ja konkreettisesti yli kuuden kilometrin korkeudessa seisovan oikean kivisen, lumella ja jäällä kuorrutetun vuoren huipulle. Voiko olla jotain huikeampaa?! Jotain jännää varmasti ilmaantuu, todennäköisesti ihan yhtä sattumalta kuin Kapua viime syksynä – jään siis innolla odottelemaan ja virittelemään antennejani. Ja onneksi projekti-ihmiselle on olemassa Oma Kapua!
Kannattaa hakea mukaan, aikaa on 6.11. saakka. Kapua tulee varmasti olemaan elämäsi jännittävin vuosi, voin luvata!
Kuopiossa on muuten torstaina 5.11. mahdollisuus tulla kuulemaan lisää Kapuasta ja katselemaan kuvia syyskuun Bolivian matkalta. Kapua 2015 Bolivian Matkailta järjestetään Osaamis- ja palvelukeskus Majakassa klo 18.00. Tervetuloa!
