Ryhmästä tiimiksi

Bosnia&Hertsegovinan matkamme on puolessa välissä. Olemme tutustuneet menneiden päivien aikana toistemme lisäksi vammaisjärjestö I.C. Lotoksen toimintaan ja työntekijöihin sekä aloittaneet hiljalleen Kapua-vuoden vaellusosion. Tutustuessani muihin Kapuajiin sekä Lotoksen toimintaan, olen pohtinut yhdessäolon, nauramisen ja kokemusten jakamisen merkitystä motivaatiossa saavuttaa tavoitteita.

I.C. Lotoksen yksi päätavoitteista on voimaannuttaa nuoria vammaisia henkilöitä aktivisteiksi, jotka itse edistävät vammaisten henkilöiden oikeuksia ja vahtivat niiden toteutumista. Lotos järjestää nuorille työpajoja, joissa konkreettisesti tiedotetaan mm. vammaisten oikeuksista. Tiedon jakamisen ohella tärkeäksi koetaan myös nuorten verkostoituminen. Lotos uskoo, että kohtaamisten ja yhdessäolon kautta vammaiset henkilöt saavat itsevarmuutta ja toisistaan tukea toimia itsenäisinä vaikuttajina yhteiskunnassa. Bosnia&Hertsegovina on vuoristoinen maa, jossa tasainen kaupunkialue päättyy nopeasti ja asuinalueet ovat useimmiten haastavassa maastossa. Lotos kertoi meille, että nuorien kohtaaminen on haastavaa, koska soveltuvaa liikennettä on harvoin tarjolla. Jos heillä olisi INVA-bussi, saisivat he nykyistä helpommin kerättyä nuoria yhteisiin tapahtumiin.

Kapua Balkan -ryhmä on ollut kasassa jo yli vuoden, mutta Kapua -tiimi on olemassa vasta kuudetta päivää. Olemme nauraneet, jakaneet pelkoja ja toiveita rakentaen ryhmästä tiimiä. Osa tavoitteista on saavutettu, mutta Maglicin huiputus siintää kaikkien mielessä. Mahtavan tiimin tuella se on varmasti piirun verran helmpompaa. Toivottavasti pystymme tiimimme turvin auttamaan Lotosta rakentamaan huipputiimejä, jotka ravisuttavat Bosnia&Hertsegovinan vammaisoikeuksia!