Hei sisko, minne sä olet matkalla?
”Hei sisko, minne sä olet menossa? Pitkälle matkalle?”
Aamulla puhuin kyllä veljeni kanssa puhelimessa, mutta tämän kysymyksen esitti minulle joku toinen, tuntematon veli. Seisoin laukkuineni bussipysäkillä ja odotin bussia lentokentälle. Vaikka olin vielä kotikulmilla, kohtaaminen tuntemattoman kanssa toi tunteen siitä, että matka oli juuri alkanut.
”Bosnia-Hertsegovinaan”, mä vastasin ja kerroin hymylläni hyväksyväni kutsun keskusteluun.
Veli astui lähemmäs ja hämmentyi vastauksestani. Vastaus oli selvästi jotain muuta kuin mitä hän odotti.
”Miksi? Onko siellä kaikki hyvin? Miksi menet sinne?” Hän silmäili minua uudelleen ja lisäsi vielä: ”Sinä voisit mennä vaikka Pariisiin. ”
Taisin hieman naurahtaa ja kerroin sitten matkani tarkoituksesta: varainhankinnasta, vammaistyöstä sekä kiipeämisestä vuorelle. Veli vaikutti edelleen hämmentyneeltä, mutta antoi minulle hyväksyvän katseen. Juttelimme hetken ja ostin Iso numeron matkalukemiseksi. Se oli hyvä alku.
Helsinki-Vantaalla tapasin muut kapuajat ja yhteinen matkamme sai vihdoin alkaa. Kapua-tiimiksi olemme poikkeuksellisen pieni ryhmä, mutta ehkä osaltaan juuri siksi yhteistyömme tuntuu toimivalta ja ketterältä. Meitä on nyt seitsemän ja kahdeksas kapuaja saapuu täydentämään joukkomme perjantaina. Uskon, että pienessä ryhmässä on parempi mahdollisuus tutustua kaikkiin ja luoda siten tiiviimpi yhteishenki. Tulevat päivät näyttävät, minkälainen ryhmä näistä siskoista muodostuu.
Päivä sujui mutkattomasti ja sukelsimme pilvien sekaan. Ensimmäinen lento Istanbuliin, sieltä seuraava Sarajevoon. Itäisen Euroopan yli lentäessä alla näkyivät tasaiset peltomaisemat, Istanbulista Balkanin yli Sarajevoon maisema muuttui vuoristoisemmaksi.
Yhdeksältä illalla laskeuduimme vuorten ympäröimään Sarajevoon. Ilma tuntui lämpimältä ja lempeältä. Taustalla siintäviä vuoria katsellessa mietin, miten absurdilta ajatus sellaisen huipulle pääsemisestä tuntuu.
Kentälle meitä oli vastassa oppaamme Samer. Samer toivotti meidät lämpimästi tervetulleeksi ja vaikutti olevan yhtä innoissamme tulevista päivistä kuin mekin. Huomenna matkamme jatkuu Tuzlaan.