Odottavan aika on pitkä

Matka Kilimanjarolle ja Somaliaan ei ole ollut itsestäänselvyys edes Oma Kapua Kilimanjaron alkaessa. Tuolloin mietittiin turvallisuusasioita, kunnon kestämistä ja matkabudjettia. Vuosi sitten syksyllä, kun tätä projektia aloiteltiin oli toiveet korkealla (Kilimanjaron huipulla, har har har) ja intoa vaikka muille jakaa. Erilaisia suunnitelmia varojen keräämiseksi tehtiin, ja osa näistä suunnitelmista on toteutunutkin. Itselläni jatkui pullojen ja tölkkien keräys töissä sekä laitoin hiukseni peliin suurempaa lahjoitusta varten.

Sitten vaihtui vuosi. Kaikki sen tietää sitten miten siinä kävi. Hyvin nopeasti muutettiin suunnitelmia syksyn matkasta ja sitä siirrettiin ensi vuoden puolelle. Monet suunnitelmat varainkeruuta varten piti uusia tai perua kokonaan. Yleisiä tapahtumia ei ollut, käteistä ei saanut käyttää ja yrityksiä oli kiinni. Kesällä vähän alkoi pilkahtaa aurinko pilvien takaa, mutta samalla alettiin odottelemaan tuota toista aaltoa. Paikkoja aukeni, käteistä otettiin enemmän vastaan ja yleisiä tapahtumia järjestetään jonkin verran. Keräyksen jatkaminen on kuitenkin astetta hankalampaa, osittain sen takia, kun työympäristö on vaihtunut ja oma motivaatio on kärsinyt vallitsevan tilanteen vuoksi.

Omaan tavoitteeseeni pääsin, mutta avun tarve on silti valtava. Vielä on keräykset menossa ja lahjoituksia otetaan vastaan. Nyt aiheuttaakin pään vaivaa se, että miten nostaa esille oman kanavan. Tällä hetkellä maailmanlaajuisia keräyksiä on useita. Apuja tarvitaan niin kotimaassa kuin ulkomailla. Joissakin maissa rahallinen apu on ensisijaisen tärkeää tällä hetkellä, kun taas toisissa lähiapu on paras apu. Lähiavulla tarkoitan niitä pieniä päivittäisiä auttamisia mitä tehdään esimerkiksi naapureille. Käydään kaupassa toisen puolesta, autetaan kuljettamisessa, tehdään ruokaa, yms. Suomessa lähiapua saa kun pyytää. Tärkeintä onkin aina auttaa omien kykyjensä mukaisesti.

Tällä hetkellä odottelen tietoa, että miten matkan käy, vaikka vielä on ensi vuoteen aikaa. Alkuvuosi on näyttänyt sen, että koronasta ei ihan helposti eroon päästä ja pitää olla varovainen ettei matkustellessa aiheuta lisävahinkoja. Itse pohdin sitä, että vaikka matka olisi mahdollinen, niin kannattaako tällä hetkellä reissuun lähteä. Vähän jos aika menisi pidemmälle, niin oltaisiin taas niin paljon fiksumpia. Oi jospa voisi kurkata vähän tulevaisuuteen, jotta voisi jo nyt tehdä lopullisia päätöksiä. Siinä missä viime vuonna suunnitelmien tekeminen oli asteen verran helpompaa, niin nyt suunnitelmien tekeminen tuntuu olevan asteen verran vaikeampaa. Mitä jos, jos, jos, vain kaikuu päässä.

Jään jatkamaan odottelua ja toivotan hyvää alkanutta syksyä kaikille!