Kuoritakki, toppatakki, sadetakki, takki….Onko mulla nyt sinnepäin nämä varusteet. Pitää olla vähän ja hengittäviä, lämmittäviä, ei kuumia vaatteita, mutta ei kylmiäkään…hohhoijaa! Monta älytöntä juttua miettineenä, olen niin onnellinen että laukku on kiinni ja näillä mennään.
Lasten tavarat on pakattu ja viety mummolaan. Ohjeet harrastuksista, uinneista, soittoharjoituksista ja koulun erikoispäivistä kirjattu ja viety mummolaan ja iskälle laitettu jääkaapin oveen. Ehkä ne nyt pärjää taas hetken. Ja ehkä minäkin.
Muuten olo on jännittynyt, ei olla kaikki varmaan nähtykään vielä tai minä en ainakaan ole, mutta huippu porukka meillä on, sen tiedän!
Kuntokin on yllättävän hyvä, ottaen huomioon että vielä tammikuussa olin aivan loppu henkisesti ainakin. Onneksi jaksoin harrastaa ja pysyin mukana mahtavassa trivateamissa, kiitos Venla ja Anssi. Positiivisissa ihmisissä on voimaa. Onneksi sijoitin itseeni ja hain apua Juho Nousiaiselta Hyveestä! Enpä tiedä miten olisi muuten käynyt. Ei satu selkään, eikä kipu enää hallitse elämää. Kiitos Juho!
Nyt siis kohti uusia seikkailuja näiden huipputyyppien neuvot sydämeen tallennettuna.
Voimia matkalle