Afrikan auringosta pimeneviin syysiltoihin. Tuo oli tunne laskeutuessamme miltei kolme viikkoa sitten takaisin kotimaan kamaralle aivan huikealta Kapua-Malawi matkaltamme. (Toki tuolloin mielessä myllersi aika paljon muitakin tunteita, mutta muunmuassa tuo.) Mutta vaikka aurinkoa ei saa samanlailla tänne Pohjolaan paistamaan, voisi yrittää tuoda sitä mielen valoa ja aurinkoa mitä Malawissa sain ihailla ja arvostaa. Selviää talvikaudenkin paremmin jos joskus muistaa että iloisuus tarttuu ja aika hitsin moni asia on hyvin. Ja että why not muka ei voi flossaa jos siltä tuntuu (vaikkei osaiskaan). :)

Matkan jälkeen on ryhmämme jäsenet varmasti tahoillaan käsitelleet kaikkea näkemäämme ja kokemaamme mutta tokikin olemme myös jatkaneet ahkeraa keräystä. Jessica piti eilen Kapua-Sähinä -kirppiksen, Outi on ahkeroinut miehensä Jannen kanssa Kalenterin ja Joululakupaketin kimpussa, Ninnu on järkkäillyt meille jälleen kahvia myyntiin, minä Joululakuja ja Ryhmäteatterin lippuja, Jyri on pitänyt jälleen Kapua-hierontoja, ja paljon muutakin on tapahtunut. Kuten Jyri viime blogissa kirjoitteli, meillä on vielä matkaa yhteiseen tavoitteeseemme. <3

Kapua on vuoden mittainen sitoutuminen, ja vie paljon aikaa, mutta se on myös jotakin, mitä ei edes ennalta osannut arvata. Väestöliiton aivan huikean mahtava Laura sanoi Malawissa toivovansa meidän jäävän ”tulisieluisiksi kehitysyhteistyön puoltajiksi”, ja uskon että sikäli tämä sitoutuminen kestää paljon pidempään kuin vuoden. Hyvällä tavalla tarkoittaen. Uskon että tietynlaisia merkkejä Kapuasta jää minulle loppuelämäksi. Kiitos siitä Suville ja koko Kapua-tiimille. Ja tulen varmasti innolla jatkamaan esimerkiksi Kapuajayhteisössä – jossa kaikkien vuosien Kapuajat ovat aina uusien tukena.

Itselleni Malawin matka myös kirkasti hienosti sitä minkä vuoksi todellakin kannattaa lähteä Kapua-matkaan mukaan. Viis joistain pitkistä illoista ja mietinnöistä millä potkaista keräystä seuraavaksi vauhtiin – voisin helposti luetella 100 syytä miksi olen niin onnellinen että olen mukana. Videolla kerron kuitenkin 3 tärkeintä. :) Ja videoon voisin lisätä vielä viimeiseen kohtaan sellaisen jutun että myös joihinkin omiin tuttuihin ja ystäviin on tutustunut hankkeen puitteissa ihan eri näkökulmasta. Esimerkiksi itselläni on muutamia ihan huipputukijoita, joiden kanssa ei välttämättä ole koskaan edes tullut puheeksi hyväntekeväisyystyö, mutta jotka ovat tsempanneet, tukeneet ja osoittaneet ihan mielettömän suurta sydäntä! <3 (Kiitos mm. Maija ja Mike, Suvi, Vippe ja Jukka, Paula M. etc. ootte kaikki mukana olleet ihan huippuja <3)

Ja hei, sinäkin voit vielä olla mukana tämän vuoden vuorenvalloituksessa tukemalla meitä valitsemallasi tavalla (vaikkapa tilaamalla multa piparkakkutalon!), tai voit myös hakea ensi vuoden Kapua-Etiopia -jengiin, haku käynnissä nyt!

 

 

2 ajatusta aiheesta “Elämää Malawin jälkeen”

  1. Jes, hyvä Kaisa! Mikä mieletön kamerakarisma! :D Ei mutta siis asiaa yhtä kaikki. Ihailen. Jos ois elämäntilanne toinen, hyvin vakavasti harkitsisin juuri nyt Etiopia-tiimiin hakemista. :)

    1. <3 ehkäpä joskus myöhemmin sitten Suvi, ja iso kiitos kun oot ollu seuraamassa ja tsemppaamassa Kapuamisessa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Scroll to Top