Hakiessani mukaan Kapua Guatemalaan tunnustin, etten ole kovinkaan kokenut hyväntekijä. Olen aiemmin ollut lähinnä passiivinen lahjoittaja, enkä ole käyttänyt osaamistani vapaaehtoistyössä. Osallistuminen Kapuaan tarjosi minulle tilaisuuden saada kokemuksia hyväntekemisestä aktiivisena toimijana. Tämä olikin yksi syy, miksi halusin kapuamaan. Halusin tuntea ja tietää, millaista on olla osallisena hyvien asioiden edistämisessä tiedottajana ja varainkerääjänä.

Vapaaehtoistyön arki

Kapua Guatemala vuoteni on pian ohitse. On aika pohtia millaista oli toimia hyväntekijänä. Henkilökohtaisen varainkeruuntavoitteen saavuttaminen Guatemalan matkan aikana tuntui todella hyvälle ja palkitsevalle. Kiitos siitä kaikille kauttani lahjoittaneille yksityishenkilöille, järjestöille ja yrityksille. Tiimimme yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi jatkan varainkeruuta toukokuun loppuun asti. Olemmehan haastaneet itsemme tälle matkalle yhteisellä 100 000 euron keräysunelmalla. Ainoana keskisuomalaisena osallistujana tein varainkeruuta pääosin yksin. ”Hittituotteeni” oli Kapua matkailta, jonka järjestän Jyväskylässä teemalla ”Vuori ja kuinka se valloitetaan” 15.5. ja 21.5.2013. 

Varainkeruuta tuki aktiivinen viestintä, jota olen tehnyt puhumalla eri tilaisuuksissa, kirjoittamalla Tapu Kapuaa -blogia ja näkymällä printtimediassa. Sosiaalisessa mediassa viestin lähinnä Facebookin ja Twitterin kautta. Myönnettävä on, myös sähköposti kävi välillä kuumana :). Yritin löytää viestinnässä tavan ja tason, jolla herättää kiinnostusta ja uteliaisuutta aihetta kohtaan, mutta jossa ei tyrkytetä ja tuputeta liikaa. Liikkuvan työni ansiosta uskon, että olen saanut levitettyä positiivista sanaa Kapuasta ja sen yhteistyöjärjestöistä. Kapua Guatemalan rintanappi on koristanut rintaani ja reppuani lähes jokaisena arkipäivänä. Se onkin toiminut monesti hyvänä keskustelunavauksena ihan uusienkin tuttavuuksien kanssa.

Tapun reppu ja pinssi

Varainhankinta ja viestinnän tekeminen on ollut työnä minulle mielekästä ja osin helppoakin. Olen saanut käyttää siinä osaamistani, jota omaan ja kehitän päivittäisen työni kautta. Olen tottunut verkostoitumaan, esiintymään, puhumaan, kuuntelemaan, myymään ja viestimään. Minulle uutta hyväntekeväisyystyössä oli tutustua kolmen yhteistyöjärjestön toimintaan. Kapua ja järjestöt antoivat hyvän tuen aktiiviselle sekä itsenäiselle vapaaehtoistyön toteuttamiselle. Myös yhteiset tapaamiset Kapuajien ja konkari-Kapuajien kesken antoivat uusia ideoita, potkua ja uskoa tekemiseen.

Vapaaehtoistyön koskettavimmat hetket

Hyväntekemisen hienoimpia hetkiä oli päästä konkreettisesti näkemään ja kuulemaan mitä kerätyillä varoilla on tehty. Tokihan meille oli jo koti-Suomessa kerrottu millaisia asioita varoilla edistetään, mutta kun kuulee lähes samat sanat panajachelilaisten nuorten kertomana, on vaikutus vain eri. Ymmärsin syvemmin, miten Guatemalaan Taksvärkin ja PAMIn kautta kanavoidut varat oikeasti auttavat nuoria ja heidän arkeaan. On eri asia tietää yleisesti, että maan lapset ja nuoret hyötyvät, kuin että olen konkreettisesti tavannut ja jutellut hyötyä saaneiden kanssa. Avunsaaneilla on kasvot, nimet ja tarinanat. Oli upeaa päästä vuorovaikutukseen lasten ja nuorten kanssa. Matkan parhaimpia hetkiä olivat juuri ne, joissa yhdessä keskusteltiin, hymyiltiin, leikittiin, riehaannuttiin ja opittiin toisiltamme.

Tapu ja tyttö

Guatemalassa ollessani tunsin vahvasti, että olen ollut mukana merkittävässä. Minun työlläni on merkitystä ja vaikutusta siihen, että guatemalalaiset lapset ja nuoret saavat tukea, apua ja työvälineitä rakentaa parempaa tulevaisuutta. On valtavan upea tunne kokea tehneensä jotakin pyyteetöntä hyvää toisten auttamiseksi. Olen ylpeä, että saan pelata heidän kanssaan samassa joukkueessa. Voin myös itselleni todeta, että olen konkreettisesti, vaikka pienen pieneltä osin, rakentanut oikeudenmukaisempaa ja onnellisempaa maailmaa. Ja tämä on se kova juttu!

Toinen minua tunnetasolla paljon koskettanut asia on saamani palaute. Olen ollut aidosti yllättynyt, miten hienoja ja suuria sanoja olen saanut osakseni työstäni vapaaehtoisena. Välillä olen jopa miettinyt, että onko tämä edes tottakaan. Viimeisin koskettava palaute tulee Kerttu ystävältäni. Se luettiin kapuajille ääneen 15.4. meidän matkatessa aamun tunteina pikkubussilla kolmen päivän vaelluksen alkupaikalle. Kyyneleet tulivat silmiin, niin hienolta tuntui saada terveisiä koti-Suomesta. Ja millaisia terveisiä!

”Hyvät kapuajat!

Mahtavaa ja turvallista matkaa koko upealle joukolle! Odotan innolla, millaisia seikkailuita koette ja mitä uutta opitte. Ystävälleni Tapulle erikoishalaus! Olet idoli ja voimahahmo, joka osoittaa että positiivisuudella, määrätietoisuudella, hyvällä tahdolla ja yritteliäisyydellä voi muuttaa paitsi itseään myös koko maailmaa.

Kerttu”

Saamani palaute on voimannuttanut, inspiroinut, vahvistanut ja kasvattanut minua. Kiitos teille kaikille näistä tunnekokemuksista, joita olette kauniilla sanoillanne minulle antaneet.

Elämä vapaaehtoistyön jälkeen

Matkan jälkeen on kieltämättä ollut vähän tyhjä olo. Tyhjä olo siksi, että suuria unelmia toteutui matkan aikana ja uusia vuoria ei vielä ole löytynyt kavuttavaksi. Samaan aikaan koen haikeutta, että tämä yhteinen ja ainutlaatuinen matka Mama Kapuan, kapuajien ja järjestöjen kanssa päättyy. Voin vain todeta, että aktiivinen hyväntekeminen on jättänyt jälkensä minuun. Vaikka ajatukset tulevasta ovatkin vielä avoinna ja sekavia, huomaan ajattelevani yhä uudestaan, että tahdon jatkaa aloittamallani tiellä. Ja nimenomaan niin, että olen siinä aktiivinen toimija ja tekijä. Aito osallisuus, yhteisöllisyys ja vuorovaikutus guatemalalaisten kanssa antoi kokemuksena minulle niin paljon. Sivustakatsojan rooliin minusta ei enää ole.

Avoimeksi jää mistä itseni seuraavaksi löydän. Mutta varmaa on se, että jotakin merkityksellistä ja hyvää haluan tehdä. Eikä haittaa, jos siinä sivussa saan matkustaa tuntemattomiin maihin, tutustua uusiin persooniin, valloittaa lumihuippuisia vuoria, telttaillakin ja kehittyä ihmisenä. Aiemmin kirjoitinkin, että kun uskoo sattuman ja intuition voimaan, voi löytää itsensä huikealta matkalta. Niin minulle kävi Kapuan kanssa. Olen rohkea ja jään odottamaan kutsua elämäni seuraavaan seikkailuun.

Tapu vuorella

 

0 kommenttia

Jätä kommentti

Tahdotko liittyä keskusteluun?
Jätä kommentti!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

LASKUTOIMITUS ROSKAPOSTIA VASTAAN: *