Sulaako Himalaja?

Matkaan uudelleen Kapuajana

Matkustaessani Nepaliin ensimmäiselle Himalajan vaellukselleni vuoden 2018 marraskuussa en aavistanut palaavani sinne takaisin vuoden 2020 marraskuussa. Yleensä en halua valita matkakohteeksi paikkaa, jossa olen jo käynyt vaan elämänjanoni kuljettaa minua uusiin paikkoihin. Minusta on ihanaa tutustua erilaisiin kohteisiin ja kulttuureihin eri puolilla maapalloa. Nyt kuitenkin kävi toisin. Jäähuippuiset vuoret tekivät ikimuistoisen vaikutuksen. Ystävälliset nepalilaiset ihastuttivat vieraanvaraisuudellaan. Palaan Nepaliin ja huikaiseville vuorille aivan erilaisin ajatuksin ja tuntein. Tällä kertaa en olekaan pelkkä turisti vaan saan kokea osallisuutta ja yhteisöllisyyttä hyvin merkityksellisellä tavalla. Olen saanut mahdollisuuden olla mukana siirtämässä pienen, mutta kuitenkin vaikuttavan osan maailman eriarvoisesti jakaantuneesta vauraudesta sieltä missä sitä on, sinne missä sitä ei ole.  Turistina sain kokea Nepalin ainutlaatuisen luonnon kauneuden, pienenä vastineena osallistun työhön, jolla maan kansalaisia voidaan auttaa.

Lähtemällä mukaan Kapua-hankkeeseen olen jo näiden muutamien viikkojen aikana saanut kokea valtavan hienoja asioita, kuten tutustua upeaan Kapua2020Nepal-tiimiin, tehdä ensimmäisiä varainhankinnan koeponnistuksia ja ennen kaikkea oppia ymmärtämään miten tärkeää työtä kehitysyhteistyö on. Kuluvan viikon tiistaina löysin itseni kirkon järjestämästä Nepal-illasta, jossa tarjoiltiin ihana nepalilainen päivällinen. Puhumassa tilaisuudessa oli lähetystötyötä Nepalissa pitkään tehnyt asiantunteva Kirsti Kirjavainen. Tilaisuudessa hän esitti huolensa ilmastomuutoksen vaikutuksesta Nepalin kaikkein köyhimpien kansalaisten tavalliseen arkeen. Kiinnostuin itsekin tutustumaan eri lähteistä saatavaan tietoon ja täytyy myöntää, että tulin surulliseksi kaikesta lukemastani. Ilmastomuutokseen liittyvät asiat ovat monelta osin ristiriitaisia lähteistä riippuen, mutta vaikutukset ovat kyllä jo monelta osin tulleet näkyviksi. Ja näin myös Nepalin kohdalla.

Metsäkato ja ilmastonmuutos

Metsäkato ja ilmastonmuutos ovat Nepalin suurimpia uhkia ja ne vaikuttavat suuressa määrin vaikeuttamalla paikallisten maanviljelijöiden toimeentuloa entisestään. Metsiä on aiemmin raivattu kestämättömällä tavalla maanviljelyksen, infrastruktuurin ja asutuksen tieltä. Lisäksi metsiä käytetään puutavaraksi ja polttopuuksi.Nepalin metsiä hakataan myös laittomasti. Metsäpalotkin ovat merkittävänä uhkana alueen metsille. Nepal on menettänyt kaksi kolmasosaa metsäpeitteestään muutamassa vuosikymmenessä, mutta onneksi metsäpeitteen määrä on nyt uudelleen kasvussa, osaltaan kiitos kuuluu kehitysyhteistyöhön, jota seillä on tehty mm. istuttamalla puita metsäaukkoihin. Suurin osa maaseudun asukkaista, erityisesti kaikkein köyhimmät, ovat riippuvaisia metsistä ravinnon ja toimeentulon lähteenä.

Ilmastonmuutos aiheuttaa Nepalissa äärimmäisiä sääilmiötä, kuten tulvia, myrskyjä ja kuivuutta.  Se muuttaa myös  esimerkiksi sadekausien syklejä arvaamattomiksi. Aikaisemmin säännönmukaisesti alkaneet monsuunisateet alkavat myöhässä ja loppuvat aikaisempaa aiemmin. Maanviljelijöiden on vaikea sopeuttaa toimintaansa muuttuneissa olosuhteissa.  Lisäksi äärimmäiset sääilmiöt aiheuttavat humanitäärisiä katastrofeja, heikentävät satoa ja lisäävät tuholaisten määrää.  Lisäksi rankkasateet aiheuttavat maanvyöryjä, jotka lisäävät satovahinkoja ja heikentävät maan hedelmällisyyttä. Paljon tuhoa aikaansaanut maanjäristys koettiin Nepalissa viimeksi vuonna 2015.

Jäätiköiden sulaminen

Hiljattain julkaistussa  tutkimuksessa (International Centre for Integrated Mountain Development (ICIMOD) -keskuksen tutkimus). tutkijat arvioivat, että jos maapallon keskilämpötila nousee kahdella asteella, jopa kaksi kolmasosaa Hindu Kushin ja Himalajan jäätiköistä voi kadota vuoteen 2100 mennessä. Tutkijoiden mukaan sulaminen saattaa sekoittaa mm. jokien virtauksia. Virtauksen muuttuminen voisi tutkijoiden mukaan haitata vesivoiman tuotantoa ja aiheuttaa eroosiota sekä maanvyörymiä vuorilla. Lisäksi jäätiköiden sulaminen voisi pahentaa ilmansaasteita ja lisätä sään ääri-ilmiöitä.

– Ilmaston lämpeneminen on muuttamassa kahdeksan maan läpi leikkaavat Hindu Kush Himalajan hyytävät, jäätiköiden peittämät vuortenhuiput paljaiksi kiviksi alle vuosisadassa, sanoo tutkimusta johtanut Philippus Wester.

Jäätiköiltä virtaavat vedet ruokkivat Aasialle elintärkeitä Indus-, Ganges-, Jangtse- ja Mekong-jokia. Noin 1,65 miljardia ihmistä elää näiden jokien alueella tasangoilla ja laaksoissa. Alueen maanviljelijät ovat kuivalla kaudella riippuvaisia jäätiköiden normaaleista sulamisvesistä. Paljaista vuorenhuipuista sulamisvesiä ei luonnollisestikaan tule.

Nepal tarvitsee monenlaista apua

Aiheeseen tutustuessani huomasin, että onneksi maassa tehdään monenlaista kehitysyhteistyötä monien eri järjestöjen kautta. Kukin järjestö toimii sillä alueella, jossa sillä on parhainta osaamista. Esimerkiksi WWF osallistuu metsien suojeluun ja palauttaa jo kadonnutta metsää metsittämällä. Kapua2020Nepal-kampanjan, jossa siisn nyt itsekin olen mukana, tavoitteena on edistää nuorten ja vammaisten oikeuksia Nepalissa. Nepalin väestö on nuorta ja nuorten mahdollisuudet vaikuttaa ovat olleet perinteisesti vähäiset. Edes nuorten oikeus koulutukseen ei aina toteudu etenkään maaseudulla, jossa elää runsaasti maattomia, köyhyydessä eläviä ja sosiaalisesti eristettyjä ihmisiä.  Osa lapsista ei käy koulua lainkaan tai joutuu jättämään sen kesken, kun perheet tarvitsevat heitä työhön.

Nepal tarvitsee ja ansaitsee apumme niin luonnonsuojelussa, ilmastomuutoksen torjumisessa kuin siellä asuvien ihmisten hyvinvoinnin lisäämisessä. Autetaan yhdessä!

Voit olla mukana auttamassa lahjoittamalla haluamasi summan keräysivuillani. Kiitos!

Virpi Keränen