Huippuhommia!
Sinä siellä ja minä täällä. Ruutu välissä. Saatat lukea tätä ruuhkaisessa bussissa Helsingin keskustassa. Minä järjestelen näitä sanoja Itämeren toisessa päässä hiljaisessa talossani (itseasissa jo kolmatta kertaa järjestelen näitä sanoja, sillä tietokoneeni on deletoinut tekstin jo kahteen otteeseen. Kai ajatteli, että järjestäisin nämä paremmin). Olet varmasti kuullut sanonnan ”Maailma on aika pieni”. Mekin samojen tähtien alla nyt. Yhtä monta kertaa olet varmasti kuullut myös sanonnan että ”ihminen on pieni”.
Tässä maailmankaikkeudessa missä ilmastonmuutoskysymykset, sodat ja eriarvoisuus nousee päivittäin uutisista, niin mietinkin mikä on pienen ihmisen osa, voimmeko mitään. Samaan aikaan tajuan, kun äänen nuo sanat tähän kirjoitan (eikö olekkin kummallista, että usein omaa tekstiä lukee ääneen….), että ihmisen tekosiahan nuokin. Jos ihminen typeryydellä ja välinpitämättömyydellään voi tuhota valtioita ja aikojen saatossa jopa koko planeetan, niin kyllä ihmisen hyvyydellä täytyy olla yhtä suuri voima!
Sain keräystavoitteeni täyteen elokuussa. En voi ottaa kunniaa siitä itselleni, sillä ympärilläni on ollut niin paljon ihania ihmisiä, että vieläkin olen hämmentynyt ja kiitollinen. En ole tehnyt tätä yksin ja siitä olen ylpeä. Olen nyt jo projektin kuluessa päässyt sellaisiin kohtaamisiin ja hetkiin, joita kannan sydämessäni pitkään.
Viime viikonloppuna kävin kokeilemassa Saanatunturilla kuinka paljon täytyy kuntoa vielä Ras Dashenin valloitukseen kohottaa. Saanan uusi reitti oli helppokulkuinen ja hyvä. Siinä ajattelin mielessä monta kertaa ,että kyllähän tämä kerran kulkee ylös ja alas aika helpostikkin, mutta Simien vuoristossa pitäisi uudet voimat kerätä monena päivänä peräkkäin. Seitsemän viikkoa lähtöön tuntuu aika vähältä. En ole vielä ihan valmis….vaikka keltakuumerokote on tuikattu käteen ja lentoliput ostettu. Entisenä partiolaisena kuuluisi olla kai aina valmis, mutta nyt nuo seitsemän viikkoa antaa vielä hyvin valmistatumisaikaa. Siinä ajassa kunto täytyy vielä parantua, yksi rokote hankkia, uusi makuupussi ostaa ja ai niin se otsalamppukin….
Sinä siellä ja minä täällä, sama taivaan katto päämme päälle! :)
Kiva kirjoitus Suvi. Jännää, kohta mennään :).
Niinpä! On kyllä jännittävää, päivä päivältä lähempänä!! Huomenna menen otsalamppukauppaan!!😄