Hienoa, että saan osallistua hyvän asian puolesta kapuamiseen yhdessä muiden ryhmäläisten kanssa. Lasten auttaminen on tärkeä asia.
Olen toiminut vuosien varrella useissa seuroissa ja vapaaehtoisjärjestöissä mm avantouinti, sotilaskotisisartoiminta, Kajaanin Latu sekä useissa muissa urheiluseuroissa. Toimin useissa niistä edelleen.
Itse olen harrastanut monenlaista liikuntaa jopa kilpailureilua. Liikunta on ollut elinikäinen harrastus. Nykyisin harrastuksena on uinti, hiihto, sauvakävely, vaellus ja pyöräily sekä lasten ja lasten lasten kanssa tekeminen. Iän myötä harrastukset muuttuvat enempi kevyempään liikuntaan, hyötyliikuntaa marjastus jne…
Nyt minä olen pitkällä lomalla. Oma Kapua Nepal kutsuu. Nyt vain innolla keräämään hankkeeseen varoja.
Lapsena menimme usein kotimme rantaan retkelle pienelle nyppylälle. Kuvittelin sen olevan iso. Olisiko ollut vaikka Korvatunturi, ajattelin. Kävin koulua Sotkamossa Vuokatin vaaran tuntumassa Särkisen rannalla. Keväällä, useammin kuitenkin syksyllä menimme retkelle ja vaelsimme Möykynlammelle Vuokatin varalle. Siellä me sitten söimme eväitä ja telmimme metsässä. Siellä oli paljon naavaa puissa. Nämä retket olivat mieluisia. Myöhemmin olen käynyt useita kertoja Lapissa mahtavissa maisemissa millon hiihtäen milloin vaeltaen. Lappiin pitää päästä aina uudestaan. Toivottavasti matka sinne syksyllä toteutuu.
Suomi on ihana. Silti on mukava lähteä Nepaliin. Toivon ja uskon reissun olevan meille kaikille ryhmäläisille ikimuistoinen.