Tiistai aamuna laskeutui joukko väsyneitä kapuajia Addis Abeban lentokentälle. Lento sujui oikein mukavasti ja nukuttua tuli sen verran mitä koneessa pystyy. Viisumin oston ja maahantulotarkastuksen jälkeen tapasimme kentällä matkanjärjestäjän, joka oli meitä vastassa hotellimme autokuskien kanssa.
Jo heti lentokentällä saimme kokea jotain mihin emme ole Suomessa tottuneet, sillä kun olisimme itse halunneet kantaa laukkumme niin se ei sopinut paikallisille autokuskeille vaan he ohjasivat meidät sisälle odottamaan ja saimme laukut myöhemmin huoneisiimme kannettuna.
Aamupäivä meni levätessä hotellilla ja muutama kävi myös rentoutumassa aroma-hieronnassa. Lounaan jälkeen hyppäsimme taksiin ja lähdimme ajamaan Mount Entoto:n huipulle erittäin jyrkkää ja mutkaista tietä. Meidän ajaessa ylös autolla, meitä vastaan tuli naisia, jotka kantoivat todella isoja kuormia risuja ja polttopuuaineksia. Kun näki ne naiset kävelemässä alas jyrkkää, liukasta tietä ja vielä sateessa niin kyllä se taisi vetää monen meistä hiljaiseksi. Osa naisista oli jo todella iäkkään näköisiä, mutta silti he kantoivat samanlaisia kuormia kun nuoremmatkin.
Mount Entoton huipulla saimme ihastella upeaa panorama näkymää Addis Abebasta ja tutustuimme myös Etiopian ensimmäiseen kirkkoon. Sateen lakattua päätimme kävellä osan matkasta takasin alaspäin, jotta voimme ihastella lisää maisemia ja nähdä paikallisia ihmisiä. Lapset tulivat heti meidän luoksemme ja pyysivät rahaa sekä suklaata, mutta tietenkään emme voineet antaa, koska muuten koko vuoren väki olisi lähtenyt meidän perään. Paikalliset kyllä tiesivät miten toimia turistien kanssa, sillä kinusivat heti rahaa, jos kuvasimme heitä tai osa myös suuttui kuvaamisesta.
Vaikka kaikkea ei ole mahdollista tallentaa valokuviksi, niin sitäkin kirkkaampana nämä muistot jäävät meidän mieleen, joita voimme sitten jakaa teille muille. Ensimmäisen päivän jälkeen ehdittiin jo nähdä kaikenlaista ja varmasti monen meistä silmät aukenivat nähdessään niin erilaista, mihin olemme tottuneet. Uskon, että matkamme tulee vielä puhuttelemaan meitä kaikkia moneen otteeseen, sillä olihan tämä vasta ensimmäinen päivämme.