Olen aina ollut kesäihminen. Kesä on minulle se juttu, jota hartaasti odotan ja sitten kun se tulee, on kova kiire saada siitä kaikki ilo irti. Kesä on tapahtumien aikaa ja kun muutama vuosi sitten puolivahingossa tein hypyn tuntemattomaan osallistumalla ensimmäiselle puolimaratonilleni ja triathlonilleni, huomasin hurahtaneeni liikunnallisiin kesätapahtumiin. Siitä lähtien kesieni kalenterit ovat täyttyneet milloin mistäkin sporttitapahtumista ja kisoista. Olen ollut liikenteessä enemmän tai vähemmän vakavin tavoittein, mutta aina sillä mielellä, että hauskaa pitää olla. Pitkän pimeän talven jaksaa mukavammin treenailla, kun kesällä tähtäimessä häämöttää jokin sporttinen tavoite. Ei sillä, etteikö kesällä aina pitäisi jäädä aikaa myös pelkälle hengailulle, festareille, retkille ja spontaaneille juhlille!
Tämä kesä on erilainen kaiken maailman tavoitteiden suhteen. Minulla ei tälle kesälle ole ollut kalenterissa juuri mitään lukkoon lyötyjä suunnitelmia, koska epäilin ettei sellaiselle tulisi olemaan aikaa. Kun kuulin pääseväni mukaan Kapuaan, päätin että tämä on ykkösjuttu, tähän tähtään tänä vuonna. Vuoden 2015 liikunnallinen huippuhetki tulee olemaan syyskuussa Bolivian vuoristossa kapuaminen, ja se vasta hieno tavoite onkin! Vaikka välillä vähän harmittaa, että en nyt kesällä ole viivalla kisoissa ja kissanristiäisissä tai rymyämässä tapahtumia ja maalintulonjälkeinen endorfiinihuuma jää saavuttamatta, on tämä koko vuoden kestävä kapuaminen todellakin sen arvoista. Onnistumisen elämykset keräyksessä ja ilo siitä, että uskaltaa laitta itsensä likoon Kapuan vuoksi, tuovat nekin uskomattoman hyvän olon!
Ennakkoon en yhtään tiennyt millaisen työmäärän Kapua-projektimme vaatii – minkälaiseen treeni- tai kisakalenteriin sitä vertaisi. Miten kaikki loksahtaisi yhteen työssäkäynnin, harrastusten, koulun, perheen ja ystävien sekä muiden toimien ja velvollisuuksien kanssa? Koko vuoden kestävä varainkeruu on nimittäin aikamoinen haaste, johon oppii vain tekemällä! Alkuvuosi harjoitellaan ja haetaan itselle sopivia tapoja, tehdään ehkä virheitä, hiljalleen löydetään ne omat jutut ja innostutaan lisää. Välillä hapottaa ja kaikki tuntuu takkuavan, homma ei etene ja on pakko pitää luova tauko, annettava aikaa, hengähdettävä ja tehtävä jotain ihan muuta. Siinä vaiheessa kun lakkaa puristamasta liikaa ja yliyrittämästä, homma liikahtaa taas eteenpäin. Aika kuluu nopeasti ja nyt ollaan jo yli puolivälissä Kapua-vuotta!
Tähänastinen matkani rahavuoren huipulle Kapuajana on sujunut ilman suurempia kommelluksia ja varainkeruuylikunnoltakin on vältytty. Näillä samoilla eväillä kun jaksaa jatkaa eteenpäin, niin hyvä tulee! Ajankäyttöhaasteista huolimatta välillä on ilmaantunut aikaa tehdä niitä omia vanhoja tuttuja (kesä)juttuja. Vaikka treenit on jääneet tänä vuonna treenaamatta ja ilmoittautumiset tapahtumiin tekemättä, niin eihän se tarkoita etteikö voisi silti osallistua! Aina voi yllättää itsensä extempore-iskuilla esimerkiksi pyöräilykisoihin, seikkailutapahtumiin tai Jukolan viestiin. Kun löytyy aikaa tehdä sitä mistä eniten tykkää, niin itselle ne vähän vieraammatkin asiat alkavat sujua. Toisaalta, kyllähän tästä Kapuasta on tullut jo niin iso osa elämää, että voidaan puhua siitä ”minun omasta jutusta”.
Hyppy tuntemattomaan kannattaa! Jo tähän mennessä olen oppinut paljon ja saanut Kapua-vuodeltani ihan valtavasti, ja matka sen kun jatkuu. Erilainen kesä on hyvä kesä ja syksy se vasta paras syksy tulee olemaankin! Boliviaan lähtöön on enää vajaat kaksi kuukautta aikaa!!!
Vaikka syyskuussa kapuamme Huayna Potosille, ei matka pääty vielä siihen. Maali häämöttää vuoden lopussa ja 100 000 euron tavoitteessa. Kannattaa osallistua keräykseen ja olla mukana tärkeän asian puolesta!
