5.8.2017 Bishkek

Toisen Kirgisia-päivän aamuna Bishkekin Green City Eco -hotellin aamiaishuoneessa monella oli tunne kuin olisimme olleet maassa jo kauemmin kuin yhden päivän! Tämä kertonee ryhmän sopeutumiskyvystä kirgisialaiseen ympäristöön, tapoihin ainakin ruokailukulttuurin osalta  ja myös toinen toisiimme.Varustauduimme päivän käyntikohteita varten viemisillä ja matkalla ensimmäiseen kohteeseen poikkesimme postissa. Jännityksellä seuraamme kuinka nopeasti posti kulkee Suomeen. Mielenkiintoista oli, että postissa kokoontui Bishkekin filatelistiseura, ja saimme nähdä heidän laajoja kokoelmiaan. Muutama meistä lupasi lähettää Suomesta postimerkkejä.

Ensimmäinen vierailukohde oli luonnonmateriaaleista käsilaukkuja valmistava vammaisten naisten yritys Nazik Kyz. Viisi vuotta toiminut yritys tarjoaa työpaikan viidelle vammaiselle naiselle ja sitä johtaa yliopistotutkinnon muotisuunnittelusta suorittanut Ukei Muratalieva. Ekolaukku-yritys sijaitsee entisessä tehtaassa ja vammaiset naiset ovat itse kunnostaneet työsalin. Ukein lisäksi neljä naista työskentelee yrityksessä. Laukut ovat korkealaatuista työtä ja esillä on tulevan syksyn mallikappaleita,joista ainakin yksi sai heti ostajan. Lisäksi 20 laukkua tilattiin hotelliin toimitettaviksi. Työntekijät ovat onnellisia työpaikastaan. Esimerkiksi pyörätuolilla liikkuva Gulmairam, joka on ommellut nämä em. laukut on itseoppinut ompelija, jonka työmatka yhteen suuntaan kestää puolitoista tuntia.Tulkkina toimi Seinep. Seinep kertoi omasta koulunkäynnistään lounalla. Hän oli halunnut kouluun 7-vuotiaana, mutta ei päässyt. Hänen vanhempansa eivät lannistuneet ja kolmen vuoden ”väännön” jälkeen Seinekille annettiin lupa koulunkäyntiin. Lupaa myönnettäessä oli epäilty, ettei koulunkäynti tule onnistumaan kuin yhden viikon. Seinep (suomeksi joutsen) kertoo olevansa  yksi ensimmäisistä vammaisista koulunkäyneistä kirgisialaisista. Hän kiittää   Kalle Könkkölää kannustuksesta pyrkimään eteenpäin johtajaksi asti. Nykyään juristi Seinep työskentelee vammaisjärjestön johtajana ja on näkyvästi esillä mediassa vammaisten oikeuksien puolestapuhujana. Ekolaukku-yrityksen henkilökunnan saimme tavata illansuussa vammaisten järjestöjen juhlatapahtumassa mannekiineina. Muotinäytöksen lisäksi tapahtuma koostui valokuvanäyttelystä, laulu- ja musiikkiesityksistä ja puheista. Kirgiisipuhujat olivat pääosin ministeritason ja yksi puhujista oli suomalainen Suvi, joka kertoi Kapuan hanketoiminnasta. Tapahtuma pidettiin Ala Too -aukiolla Kurmanjan Datkan patsaan juurella. Kurmanjan Datkaa pidetään Kirgisian kansallissankarina ja ensimmäisenä feministinä.  Valokuvanäyttelyssä Kurmanjanin patsasta puolikaaressa ympäröivien pilarien juurella oli esillä vammaisten elämä nyky-Kirgisiassa.  Valokuvista välittyi positiivinen vire vaikkei vammaisten osa ole Kirgisiassa samalla tasolla kuin Suomessa. Enää vammaisia perheenjäseniä ei piilotella eikä häpeillä kuten ennen vuonna 1991 itsenäistymistäja ja irtautumista Neuvostoliitosta.Lokakuussa pidettävissä presidentivaaleissa on 59 ehdokasta, ja mukana on naisehdokkaita.Vammaisjuhlan musiikkiesityksistä vaikuttavin oli sokean naislaulajan esittämä kirgisialainen nomadiballadilta tai meditatiiviselta ylä-äänilaulannalta. Mielenkiintoinen oli kuunnella perinteikästä komuz-soitinta, josta Kirgisiassa on oma sankaritarustonsa kuten Suomessa Väinämöisen kanteleella.

Vaikuttavaa oli katsella tapaamiemme naisten ja muiden  vammaisten naisten esiintymistä muotinäytöksessä: osalla oli mukana liikkumisen apuvälineitä ja osalla mukana vammainen lapsi. Kaikki  he esiintyivät hyvin valmistautuneina, pysähtyivät kolmessa paikassa katsoen yleisöön ja koskettivat varmasti kaikkien katsojien tunteita.

Vammaisjärjestöjen yhteisestä tapahtumasta uutisoitiin Kirgisiassa laajasti, ja  retkikuntamma Raijaa  haastateltiin venäjäksi televisioon. Kirgisiassa on kaksi virallista kieltä: kirgiisi ja venäjä.

Mikään vähäinen käyntikohde ei ollut lounaan jälkeinen paikka: kansainvälistä yhteistyötä tekevä Hand to Hand -järjestö. Tutustuimme järjestön toimintaan ja tiloihin.  Järjestö sai kaupungilta  kaksikerroksisen n. 400 m2 käsittävän rakennuksen tammikuussa 2017, ja järjestön vapaaehtoiset  remontoivat rakennuksen nopeutusti ennen järjestön  huhtikuussa pidettyä 5-vuotisjuhlaa. Järjestö on perustettu autististen lasten vanhempien toimesta tukemaan heitä  lastensa kasvatuksessa. Järjestön johtava asiantuntija Anara Asanalieva kertoi oman poikansa olleen hänelle motivoivana tekijänä hankkia tietoa ja koulutusta autismista viisi vuotta sitten. Nykyään järjestössä työskentelee sekä asiantuntijoita että vapaaehtoisia.

 

 

Kirgisiassa on noin 162 000 vammaista. Autismin kirjo (autism spectrum) on niin laaja ja vielä tuntemattomasta syystä johtuva, joten kaikki tieto on tarpeen. Niinpä keskuksen johtava asiantuntija Anara olikin kääntänyt englannista  kirgisiaksi teoksia, jotka auttavat vanhempia tunnistamaan lapsensa autismia mahdollisimman varhain. Mitä nuorempana lapsi saa osallistavaa ja perheiden osallisuutta korostavaa hoitoa ja kuntoutusta, sitä parempi tulevaisuus. Keskus palvelee 4-12-vuotiaita. Kuitenkin kokemukset teini-ikäisten kanssa lyhyestä projektista olivat tuottaneet tulosta siten, että kahdeksasta osallistujasta viisi sai pysyvän työpaikan.Tästä kansaivälistä yhteistyötä järjestöstä löytyy  tietoa internetistä englanniksi.