Kanssakapuajani ovat omissa blogeissaan kuvailleet erilaisia tuntemuksia Kapua-vuoden ajalta, varainhankinnasta, kehitysyhteistyöstä sekä odotuksen kutkutuksesta tulevaa matkaamme kohtaan. Voin jakaa nämä fiilikset heidän kanssaan. Lyhyesti sanottuna vuosi on ollut erilainen, antoisa ja työntäyteinen.

Päätin nyt omalla blogivuorollani hiukan perehtyä kohdemaahan eri näkökulmista. Onhan se hyvä tietää missä ollaan ja millainen se Etiopia on. Käytin lähteenä näppärästi nettiä ja tekstin lopussa on linkki, jos haluat tutustua enemmänkin Etiopiaan.

Itselläni Etiopian matka on ensimmäinen kosketus Afrikan mantereeseen. Odotan kohtaamistamme innokkaana, saanko erityisiä kiksejä Afrikasta vai mitä tunnen ja ajattelen. Olen käynyt Keski-Amerikassa ja Aasiassa, joista olen saanut kiksejä sekä kohdannut yhteiskunnallisia ilmiöitä, joihin suhtaudun kriittisesti. Lähtökohtaisesti jokaisessa maassa on niin hyvää kuin kehitettävää.

Etiopia sijaitsee Itä-Afrikan sarvessa,  vulkaanisesti aktiivisen Ison hautavajoaman ympärillä, minkä vuoksi maan profiili on hyvin rosoinen. Maa on sisämaavaltio eli sieltä ei ole pääsyä merelle.  Etiopian naapurimaita ovat pohjoisessa ja koillisessa Eritrea, idässä Djibouti ja Somalia, etelässä  Kenia sekä lännessä ja lounaassa Sudan. Etiopian pinta-ala on 1,01 miljoonaa neliökilometriä ja on maailman 27. suurin valtio. Vertailun vuoksi Suomen pinta-ala on 38 434,73 km²  ja on sijalla 64.

Ras Dashen vuori, jonne kapuamme sijaitsee Simienin kansallispuiston alueella ja tuolla upeiden maisemien keskellä elävät kotoperäiset simieninsakaali, tselada eli etiopianpaviaani ja etiopianvuorikauris. Saa nähdä törmäämmekö vuorivaelluksellamme näihin eläimiin, saammeko tällaisen vaelluskaverin ?

Saammeko tällaisen vaelluskaverin ?Puisto on Unescon maailmanperintökohde, joita Etiopiassa on peräti kahdeksan. Maalla onkin kaikista eniten Maailmanperintökohteita koko Afrikassa. Näihin kohteisiin kuuluvat Aksumin muinainen kaupunki, entisen pääkaupungin Gondarin (jonne lennämme ja josta matkamme vuorelle alkaa) alueella sijaitseva Fasil Ghebbin sekä Harar Jugolin linnoitukset ja Tiyan runsas, esihistoriallista etiopialaista kulttuuria edustava arkeologinen alue. Mukaan luetteloon ovat päässeet myös Awashin ja Omojoen kaivuualueet, joista on löydetty nykyihmisen vanhimmat ja miljoonia vuosia vanhoja ihmistä edeltävien kädellisten fossiileja. Kaikkein kuuluisin lienee kuitenkin Zagwe-dynastian aikoihin Lalibelaan kallioon louhitut monoliittiset kalliokirkot. Tämä kertoo maan runsaasta kulttuurista ja historiasta.

On laskettu, että Etiopiassa kasvaa noin 6 600 erilaista kasvilajia, joista 10–20 % on endeemisiä eli niitä ei voi tavata missään muualla. Etiopian lajistoon kuuluu myös Afrikan ainoa luonnonvarainen ruusulaji,  Rosa abyssinica. Etiopia kuuluu karkeasti ottaen trooppisen ilmaston alueeseen, mutta maan vuoristoisuus aiheuttaa selvät ilmastolliset erot maan sisällä. Etiopiassa voidaan havaita kolme erilaista ilmastotyyppiä. Korkealla vuoristossa (2 400 metristä ylöspäin) lämpötilat ovat muuta maata selvästi alempana, ja nousevat vain harvoin yli 16 °C:n.  Meidän vaelluksemme lähtee n. 3200 metristä ja Ras Dashenin huippu on 4553 metrin korkeudessa. Reissumme aikana lämpötilat vaihtelevat siis n. +0 – +20 C välillä riippuen siitä olemmeko vuorella vai kaupungeissa. Matalempana (1 500–2 400 metrin korkeudessa) lämpötila vaihtelee 6 °C ja 26 °C välillä. Alangolla lämpötilojen vaihtelu on vieläkin runsaampaa, sillä kuumimmilla aavikoilla voi olla paahtavan kuumaa. Pitempi kuivakausi alkaa heti syyskuussa ja jatkuu aina seuraavan vuoden helmikuulle saakka (bega). Matkamme ajankohta on hyvä, sillä sadekauden jälkeen luonto on värikkäimmillään ja kauneimmillaan.

Etiopiassa eliniänodote on 63 vuotta ja alle 5-vuotiaiden kuolleisuus 77 jokaista tuhatta lasta kohden. Vertailun vuoksi Suomessa miesten eliniän odote on 77,5 vuotta ja naisilla 83,4 vuotta. Vain 39 prosenttia väestöstä osaa lukea, Suomessa 100 %. Lukutaitoisuus on miehillä yleisempää kuin naisilla. Tämä on yksi syy miksi kehitysyhteistyön ns. hyödynsaajina on usein tytöt ja naiset. Pysyvän muutoksen edesauttaminen onnistuu parhaiten naisten kautta ja tytöillä ja naisilla on suurin riski jäädä vaille koulutusta ja tietoa. Kynnys ry tekee äärettömän tärkeää vammaiskehitysyhteistyötä, sillä vammaisella ihmisellä on moninkertainen riski syrjäytyä kodin pimentoon vailla ihmisarvoista kohtelua. Väestön yleistä tilaa mittaavan inhimillisen kehityksen indeksillä Etiopia sijoittui 186 maan joukossa vuonna 2012 sijalle 173.

Maassa vallitsee täydellinen uskonnonvapaus. Tästä olen iloinen, ja yllätyksekseni vuoden 2007 väestönlaskun mukaan 33,9 % etiopialaisista on muslimeja ja kristittyjä on noin 62,7 % (43,5 % koko väestöstä kuuluu Etiopian ortodoksiseen kirkkoon. Perinteisiä afrikkalaisia uskontoja harjoittaa 2,7 prosenttia; muihin uskontokuntiin kuuluvia tai uskonnottomia on 0,7 %.

Etiopiassa on käytössä oma ajanlasku, kuten muutamissa muissakin maissa. Etiopian ajanlasku perustuu koptilaiseen kalenteriin, jossa juliaanisen kalenterin tavoin lisätään joka neljäs vuosi kalenteriin karkauspäivä. Etiopialaisessa kalenterissa vuosi on jaettu 13 kuukauteen, joista 12 ensimmäistä on 30 päivän mittaisia ja viimeinen kuukausi viiden tai kuuden päivän mittainen, riippuen onko kyseessä karkausvuosi. Etiopialainen kalenteri on gregoriaaniseen kalenteriin (käytössä laajimmin länsimaisessa kulttuuripiirissä) verrattuna seitsemän vuotta ja kahdeksan kuukautta jäljessä. Erikoisuuksina kalenterissa ovat päivän ja vuoden alkamiskohdat. Päivä alkaa kello kuudelta aamulla ja uutta vuotta juhlitaan gregoriaanisen ajanlaskun mukaan syyskuussa. Etiopian Uutta Vuotta vietettiin aivan muutamia päiviä sitten.

Koska Suomi on urheiluhullu maa, niin on syytä vilkaista myös hieman sitä saraa :) Etiopia on tunnettu kestävyysjuoksijoistaan. Ensimmäiset juoksusaavutukset toi 1960-luvulla aiemmin tuntematon Abebe Bikila, joka juoksi maailmanennätysajalla Rooman olympialaisissa kultaa paljain jaloin ja toisti olympiavoittonsa ylivoimaisesti Tokiossa neljä vuotta myöhemmin, vaikka häneltä oli muutamaa viikkoa aiemmin poistettu umpilisäke. Bikila oli ensimmäinen olympiakultaa voittanut tummaihoinen afrikkalainen. Seuraavissa Mexico Cityn olympialaisissa Bikila joutui keskeyttämään vilustumisen vuoksi, mutta maratonin voitti hänen maanmiehensä Mamo Wolde, joka toi hopeaa samoissa kisoissa 10 000 metrin juoksusta. Münchenin olympialaisissa vuonna 1972 Mamo Wolde voitti pronssia maratonilla ja Miruts Yifter juoksi samoin pronssia 10 000 metrin juoksussa, jonka Suomen Lasse Virén voitti kaatumisesta huolimattaan. Tuon juoksun aika moni meistä yhä muistaa. Yifter voitti kuitenkin kultaa jo Moskovassa 1980 tällä ja 5 000 metrin matkalla. Menestystä toivat myös Mohamed Kedir (pronssia, 5 000 m) ja Eshetu Tura (pronssia, 3 000 m:n esteet). Ensimmäinen etiopialainen naisolympiamitalisti oli kultaa 10 000 metrin matkalla voittanut Derartu Tulu vuonna 1992. Etiopialaisen juoksun nosti uudelle tasolle Haile Gebrselassie, joka voitti vuoden 1992 jälkeen kaksi olympiakultaa 10 000 metrin matkalla, kahdeksan maailmanmestaruutta ja teki 20 maailmanennätysaikaa eri matkoilla. Onneksemme meidän ei tarvitse juosta tuolla vuorilla paikallisten kanssa, jäisimme armotta toiseksi. :)

Olemme aikalailla valmiita kohtaamaan ihmiset, Kynnys ry:n kehitysyhteistyökohteisiin tutustumiset ja vuorivaelluksen. Meidät on myös haastettu paikalliseen Talent-kisaan, johon pyrimme tekemään hauskaa ja suomalaista showta.

Enää tarvitsee pakata rinkka :)

Meidän kapuajien varainhankintatyötä voit tukea tekemällä lahjoituksen tästä.

Lisäinfoa Etiopiasta.

Seija

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Scroll to Top