Päätin haastatella itseäni 

1. Mistä sait tiedon Kapuasta?
Sairaalamme potilasturvallisuuspäällikkö Kaisa Haatainen oli viime vuonna mukana Kapua projektissa Kirgisiassa jota tuli seurattua sivusta ja se innosti minua kovasti. Kiinnostuin tästä niin paljon, että halusin mukaan vuonna 2019 mutta ”kohtalo” puuttui peliin ja sainkin tiedon peruutuspaikasta Malawiin 2018 ja tässä sitä nyt ollaan
2. Miksi lähdet projektiin mukaan?
Koen, että itselläni on asiat hyvin ja halua auttaa muita hyväntekeväisyyden muodossa on tärkeää. Kun kuulin, että apu kohdistetaan naisiin ja tyttöihin päätin lähteä mukaan. Myös matkan tuoma haaste triathlonin muodossa on houkutteleva, melominen, pyöräily ja kapuaminen Mulanjen huipulle sekä se pystynkö kohtaamaan henkisen puolen itsestäni ja syventämään itsetuntemustani. Matka ja kohtaamiset saatavat muuttaa koko elämäni suunnan. Ehkä pelkään myös sitä, miten mahdolliset karut olosuhteet vaikuttavat minuun. Miten kaiken näkeminen vaikuttaa, järkyttääkö se ja miten pystyn käsittelemään näkemäni ja kokemani?
3. Kuinka tärkeää on että pääset näkemään nämä hyväntekeväisyyskohteet?
Minulle tärkeää on, että taustajärjestöt (Väestöliitto, Taksvärkki ja Kynnys ry) ovat suomalaisia, heillä on useamman vuoden kokemus avustustyöstä Afrikassa. Itse haluan juuri nähdä tehdyn työn paikan päällä ja omin silmin
4. Miten valmistautuminen on sujunut?
Keräystilanteeni on suht hyvä tässä vaiheessa, sillä 82 % kerättävästä summasta (6004€) on jo kasassa. Rahaa olen kerännyt myymällä mm. kahvia, lakuja sekä puhumalla lahjoittajat pyörryksiin. Työpöydälläni on myös Kapua lipas joka on jälleen kerran täyttynyt mukavasti.
Tutustuminen muihin lähtijöihin on edennyt todella mukavasti, varsinkin muutama viikko sitten pidetty Kävele tyttö kouluun- bileet lähensivät meitä ryhmänä. Lisäksi meitä on koulutettu kolmena viikonloppuna taustajärjestöjen toimesta sekä Kapua ry:n toimesta, tietoa järjestöistä sekä avustettavista kohteista on tullut hyvin. Minulle nämä koulutukset ovat saaneet matkan tuntumaan konkreettisemmalle ja mielenkiintoni Malawia kohtaan on muutenkin lisääntynyt.
Oma valmentautuminen sekä fyysisesti että henkisesti työn ja muiden arjen kiireiden keskellä on ollut vaihtelevaa. En enää tunne siitä syyllisyyttä sillä sama ongelma tuntuu vaivaavan muitakin. Matkavarusteiden hankkiminen on tuonut matkan lähemmäksi ja konkreettisemmaksi, lisäksi vierashuoneestani on tullut kapua huone….lähes kaikki matkalla tarvittava on levitettynä parisängyn päälle. Sängyn ovat täyttäneet erilaiset varusteet ja tarvikkeet, vedenpuhdistin, otsalamppu, sauvat, värilliset pakkauspussukat jne. unohtamatta erilaisia lääkkeitä malariaan, sänkyyn ja ripuliin. Kaikesta valmistautumisesta huolimatta matkalla kuitenkin vastaan tulee odottamattomia asioita joista saattaa vaikka muodostua se jokin joka onkin kaikkein suurin juttu, siksi minä lähden mukaan tähän seikkailuun ehkä elämäni suurimpaan.

Tuulikki Tähtivaara

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *