Tänään oli pitkään aikaan viimeinen aamu lämpimän suihkun, hotelliaamiaisen ja nettiyhteyden vaikutuspiirissä. Lähtöintoamme koeteltiin jo alussa, kun lähtö siirtyi parilla tunnilla. Viimein klo 11 pääsimme matkaan Nissanin, Isuzun ja kolmen Mitsun avulla. Vauhti oli kova ja maisemat upeat. Matkalla ohitimme Inylchekin autiokaupungin, jossa oli neuvostoaikana ollut wolframkaivos ja metallurgian keskus. Jäljellä oli vain kerrostalojen raunioituneita runkoja. Parin tunnin kuluttua tulimme puomille, jonka kuulimme olevan noin 100 kilometrin levyisen Kiinan rajavyöhykeen checkpoint n:o 1. Niinpä meiltä kerättiin ja tarkastettiin pikniklounaan jälkeen passit. Lisäksi odottelimme pari tuntia puomin aukeamista. Checkpoint n:o 2 selvitettiin leppoisasti. Tie muuttui yhä möykkyisemmäksi, mutta kauniit vuoristomaisemat, vieressä virtaava joki ja hevos-, lammas- ja nautalaumat tekivät matkasta kuitenkin nautittavan. Saavuimme perusleiriin aurinkoisessa säässä. Meitä odotti valmiiksi pysytytetyt kahden hengen teltat, jotka ovat uudet kotimme seuraavan reilun viikon ajan. Hirsimajassa saimme nauttia yhden matkamme maukkaimmista illallisista. Lopuksi käytiin huomisen eli ensimmäisen vaelluspäivän ohjelma läpi: lähtö kello yhdeksän tasan.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Haluatko aloittaa keskustelun tai tietää lisää?
Kirjoita mielipiteesi ja kannustuksesi alle!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *