Matka kohti kotia on pitkä ja osin ahdistava. Istanbulin lentokentällä tavaroiden paljous ja kiiltävät seinät iskevät vastaan. Nepalin lentokentän muutamaan matkamuistokojun jälkeen kulutusyhteiskunnan tavarapaljous ahdistaa. Muistan lasta,joka leikki iloisena narun pätkällä. Mietin kerjäävää äitiä,jolla oli huumatun oloinen vauva vierellään. Kuulen korvissa kymmenet namaste-tervehdykset kouluvierailulla. Ja nyt nämä länsimaiset turistit caputsinoineen ja taxfree ostoksineen joululahjat mielessä.

Voi ahdistus. Voisitko vielä lahjoittaa joulun hyvän tahdon eleenä jonkun meistä Kapua-tilille? Voin vakuuttaa että rahat menevät tarpeeseen. Yritän nyt orientoitua kotiinpaluuseen. Namaste!

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *