Aloitimme tänään paluumatkan, jota moni eilisen huiputuksen jälkeen jo taisi odottaa. Matka on ollut mahtava, vielä ei ehkä tajuakaan, kuinka mahtava. Jotakin helpotusta, ainakin omaan mieleen, toi tieto siitä, että enää ei mennä yhä korkeammalle ja yhä kylmempiin asteisiin vaan pian on helpompi hengittää ja ihan jokainen ylimääräinen liike ei pistä ärsyttävästi puuskuttamaan, eikä tarvitse miettiä ihan niin tarkkaan, että kuinka monta kerrosta vaatetta nyt pitää pistää päälle, jotta tarkenee, etenkin öisin.

Lähdimme aamupalan jälkeen Gorakshepistä Lobuchen ja Dughlan kautta kohti Phericheä, joka olisi paluumatkamme ensimmäinen yöpaikka. Alas tultiin noin 900 metriä. Onneksi paluu olikin lähinnä alamäkeä, jossa askel ei painanut. Ihan alussa tosin muistelimme oppaamme Tommin eilisiä sanoja siitä, kuinka Lobuchesta Gorakshepiin olisi yhden ison nousun jälkeen ”vain laskettelemista alaspäin Gorakshepiin”. Tunsimme olomme huijatuksi vielä tänäänkin, kun tarvoimme samoja kiviröykkiöitä ylös ja alas heti paluumatkan alun kunniaksi.

Alaspäin meneminen antoi mahdollisuuden nauttia näistä upeista maisemista vielä enemmän. Kun oli helpompi kulkea, oli ihana nauttia ympäröivästä luonnosta. Jo 900 metrin lasku muutti maisemaa. Kivinen, jäinen ja karu maisema muuttui yhä edelleen karuun maisemaan, jossa kasvoikin jotain ja vesi solisi puroissa ja joissa. Vuoret onneksi olivat yhtä mahtavat ja kauniit taustalla.

Kapuajien kuumin puheenaihe taitaa tällä hetkellä olla saunominen, johon meillä olisi mahdollisuus huomenna, kun suuntaamme Namche Bazaariin. Siellä olisi mahdollisuus päästä suomalaiseen saunaan. Monen päivän, jopa viikon, suihkusta pidättäytymisen ja samoissa vaatteissa kulkemisen jälkeen mahdollisuus rehelliseen puhdistautumiseen ei tekisi lainkaan pahaa, siitäkin huolimatta, että Namchesta jatkamme mitä todennäköisemmin edelleen niissä samoissa likaisissa vaateissa. Toisaalta en ainakaan itse ole huomannut, että kukaan meistä haisisi mitenkään pahalle. Toivotaan, että saamme huomenna saunavuoron.

Myös ajatus viikon päästä häämöttävästä kotiin pääsystä on jo monen mielessä. Ajatuksissa on muun muassa, mitä kaikkea haluaa syödä. Itse en ainakaan hetkeen juo teetä.

Matka jatkuu huomenna. Toivottavasti askel kevenee entisestään.

1 ajatus aiheesta “Paluumatka alkaa, askel kevenee”

  1. Tuija Vehmeristä

    Kiitokset kaikille mielenkiintoisista matkastakuvauksista ja mukavaa loppumatkaa! Toivottavasti pääsette saunaan! Maukalle halit:-)

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Scroll to Top