Kapua-vuosi heittää kapuajien eteen uusia asioita ihan väistämättä. Minut Kapua ja Everestin heittämä haaste on vienyt kesäisille lenkkipoluille: maastopyöräilyn ja polkujuoksun yhteislenkeille. Vieraaseen porukkaan meneminen ei ollut ihan helppoa, mutta äkkiä sen huomasi; porukassa juokseminen antaa extrapotkua verrattuna ihan yksinäiseen hölköttelyyn.

Kun parikymmentä eritasoista juoksijaa ja polkijaa lähtee letkassa metsään, ihan yhtenäisenä nauhana ei pysytä. Ja koska ollaan umpimetsässä, kaikki on myös saatava perille. Paremmin pärjäävien täytyy huolehtia siitä, että letka pysyy yhtenäisenä. Jotta keula tietää hidastaa vauhtia, käytetään huutoa “Perä jää!” Muuten perille pääsee vain vahvin kärki. Loppujoukko eksyy tai on perille päästessään vähintäänkin pirun kiukkuinen.

Kukaan ei halua jäädä vain oman onnensa nojaan, harhailemaan ja selviytymään yksin. Väsyneen oma ääni ei kanna kauas ja letka loittonee yhä kauemmas.

Samalla lenkillä ollaan kaikki

Yhtenä päivänä lenkillä pälkähtäneessä mielikuvassa me kaikki 7-8 miljardia ihmistä ollaan samalla yhteislenkillä. Kimpassa olisi kiva juosta, mutta kuilu hyväosaisen kärjen ja kehitysmaiden peränpitäjien välillä levenee koko ajan. Hyväkuntoinen kärki painelee vaimennetuilla tossuilla juomareput varusteena, väistelee juurakoita ja kiipeää kiville aika kepeästi. Iso keskijoukko puuskuttaa, mutta matka jatkuu. Joukon hännillä meno on hankalaa, joskus kovin tuskaista. Kengät ovat kuluneet puhki eikä askel meinaa nousta. Energia on loppu.

Kapua-joukkueen tehtävä on pitää ääntä huonommin pärjäävien puolesta. Jottei letka katkea, Kapuajien “perä jää” -huudon täytyy tavoittaa seuraavat ja sitä seuraavat juoksijat. Tänä vuonna ääntä pidetään erityisesti Nepalin ja Keski-Aasian koululaisten, tyttöjen ja naisten puolesta. Monet heistä etenevät uskomattomalla sitkeydellä huonoista olosuhteista ja lähtökohdista huolimatta.

Meidän Kapuajien ääni kantaa virallisesti tämän vuoden – ja ihan varmasti sen jälkeenkin. Ja se ääni tarttuu! 20 Kapuajan avuksi lenkille ovat liittyneet sadat ystävät, sukulaiset, yrityssponsorit, myyjäisten asiakkaat, arpojen ostajat… Siitä todisteena keräyksessä on kasassa jo yli 75 000 euroa.

Ne yhteislenkin viimeiset tarpojat kehitysmaissa ovat kaukana ja meille tuntemattomia. Huudetaan silti heidän puolestaan ja pidetään letkaa kasassa. Tarjotaan vettä ja autetaan jatkamaan matkaa hiukan kevyemmällä askeleella.

Ei anneta letkan katketa tai perän jäädä. Matkaa on kivempi tehdä yhdessä.

Isokurun polku

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *