Palasin eilen Helsingistä, jossa olimme pitämässä kapualaisten kanssa myyjäistapahtumaa Uunisaaressa lauantaina. Päivä oli sumuinen ja ihmiset taisivat pysytellä kotona, koska kävijöitä ei ollut kovin paljoa. Siellä olimme myymässä kuka mitäkin ja toivomassa, että raha karttuisi Nepalin keräystilille. Tunnelma oli iloinen ja positiivinen, vaikka kauppa kävi nihkeästi. Mietin, että parasta tapahtumassa oli nähdä tätä porukkaa ja vaihtaa kuulumisia.

Puoli vuotta sitten en ollut koskaan kuullutkaan Kapuasta. Sitten silmiini sattui Facebookin syötteessä relaa.comin teksti, jossa etsittiin 2016 vuodelle kapuajia. Teksti kiinnosti ja klikkasin eteenpäin. Kohta huomasin tehneeni spontaanin hakemuksen Kapualle. Toimin täysin intuition varassa, päätin saada rahat Nepalin matkaankin kasaan ”jotenkin”.

Kuinka ollakaan huomasin kohta olevani kapualaisten todella mukavassa joukossa. Yllättäen sain kevääksi myös parempipalkkaisen työn, josta pystyn säästämään tulevaa matkaa varten. Epäilykset rahankeruun onnistumisestakin ovat hälventyneet, sillä olen jo puolivälissä tavoitetta.

Kaikki on siis mennyt hyvin tähän asti. Tunne, että tein oikean päätöksen hakiessani Kapuaan,on vahvistunut. Kun maailma pyörii ympärillä ikävin uutisin terroristeista, säästöistä, veroparatiiseista ja kehitysavun leikkaamisesta, tiedän tekeväni oikein. Haluan olla omalta osaltani vähentämässä maailman eriarvoisuutta. Maailma muuttuu kapuajien pienin askelin parempaan suuntaan ja näistä pienistä askeleista kasvaa isot jalanjäljet, näin tahdon uskoa.

Tänä vuonna kirjoitan itselleni mietelausepäiväkirjaa, jossa tsemppaan itseäni päivän tilanteissa. Alla erään päivän sivu, joka sopii hyvin Kapua-vuoteemme.

IMG_4204

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *