Minä olen ihminen, jolle sattuu ja tapahtuu. Välillä sattuu niin paljon ja usein, että minut vedetään kai kohta terveyskeskuskäynnillä syrjään ja tarjotaan hiljaisella äänellä kriisiapua. Valitettavasti me elämme yhä todellisuudessa, jossa on loogista ajatella naisen mustelmien johtuvan ensisijaisesti miehestä. Näin ollen elämääni on mahtunut sellaisiakin päiviä, jolloin miespuoliset läheiseni ovat hävenneet kulkea vierelläni – ei siksi, että heitä olisi hävettänyt ulkonäköni vaan siksi, että he ovat aistineet ihmisten päättelevän heidän olevan ruhjeideni takana.Noin kuukausi sitten olin itsekin pikkuisen huolissani ulkomuodostani. Kroppaa koristivat sinervät mustelmat ja edessä oli iltapuku juhlat. Pirskeet eivät tulleet mieleen siinä vaiheessa kun edessä aukeni kiipeilypuiston köysirata. Intoa oli enemmän kuin järkeä.

Ruhjeeni ovat siis täysin omaa tekoani ja tästä johtuen minua kutsutaan joskus ”hellyttävästi” motoRiikaksi. Itse väitän saavuttaneeni paremman kroppani ulottuvuuksien hallinnan joogan kautta, mutta totuus ei taida näkyä pinnassa. Joskus sitä paitsi ”parempi” ei vielä vastaa ”hyvää”.Kuulen usein ystäviltäni hämmentyneitä kysymyksiä tyyliin ”mihin sinä olet tuon lyönyt”. Kuudessa tapauksessa kymmenestä minulla ei ole muistikuvaa. Ja kuinka olisikaan. Jos kroppaansa muksauttelee jatkuvasti, veisi kaikkien pikku mustelmien mieleen painaminen kohtuuttoman ison osan muistikapasiteetista.

Ja mitenkäs tämä liittyy Kapuaan? Ensinnäkin siten, että tapaturma-alttiuteni huomioon ottaen kapua tuo pahaenteisesti mieleeni vanhan vitsin japanilaisesta vuoristokiipeilijästä eli henkilöstä nimeltä ”kipusi-kapusi-putosi”.

Vähän asiapitoisempi linkki löytyy sitä kautta, että, vaikka keräämämme varat eivät menekään suoranaisesti väkivallan torjuntaan, ne menevät terveyden ja koulutuksen tukemiseen ja sitä kautta eriarvoisuuden ja alistamisen ehkäisyyn. Koulutus parantaa erityisesti naisten asemaa. Kapuan keräämillä varoilla järjestetään myös esimerkiksi seksuaalihyvinvointia ja –oikeuksia koskevia kursseja. Ne ovat omiaan vähentämään naisten kohtaamaa väkivaltaa ja lapsiavioliittoja.

Minusta on hienoa olla mukana projektissa, joka auttaa myös naisia, joiden ruhjeet eivät ole syntyneet liian vauhdikkaista vesiliukumäki leikeistä, kompuroinnista luistimilla tai ihan vaan puhtaasti pöydän kulmaa päin kävelystä. Jokaisella maailman ihmisellä – niin miehellä kuin naisellakin – tulisi olla yhtäläinen oikeus päättää fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan. Ajatus siitä, että joukko pieniä tyttöjä saa Kapuan avulla opiskella ja kasvaa aikuiseksi, tuntuu sydämessä lämpimältä ja hyvältä.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Tahdotko liittyä keskusteluun?
Jätä kommentti!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

LASKUTOIMITUS ROSKAPOSTIA VASTAAN: *