Kuva: Elina Helmanen

Oma unelmani on ollut jo pitkään päästä Nepaliin, joten minulle Kapuassa on kyse omien unelmien toteuttamisesta. En kuitenkaan hakenut mukaan Kapuaan vain oman levottoman, maailmalle kaipaavan sieluni vuoksi. Hain siksi, että vuoden 2012 kevään Keniassa vietetyn, aivan liian lyhyeksi jääneen visiitin, jälkeen olen yrittänyt miettiä, miten voin yhdistää itselleni luontevasti halun auttaa heikommassa asemassa olevia ja levottomuuteni. Kapua oli minulle juuri se, mitä olin etsinyt!

Tämä yhdistää minulle kolme tärkeää asiaa: lähimmäisestä välittämisen ja heikomman auttamisen, itsensä haastamisen sekä omien unelmien tavoittelun.

Itselleni herättävin kokemus tähän mennessä on ollut ne kolme kuukautta, jotka vietin Keniassa. Se aika sai minut miettimään monia asioita ja auttoi laittamaan omia asioita toisenlaiseen perspektiiviin. Mietin monesti, kuinka hyvin meillä asiat täällä Suomessa kuitenkin on. Voisin jakaa monia esimerkkejä, jotka minua kosketti, mutta tässä yksi.

Vietin osan ajasta Kenian maaseudulla erään koulun yhteydessä, jossa haimme siellä olleen vapaaehtoisjoukon kanssa joka päivä lähteestä kaiken tarvitsemamme veden ja teimme nuotiolla ruokaa. Niin naiset kuin miehet. Kun saimme työmme siellä tehtyä ja olimme lähdössä, koulun opettaja sanoi meille, että koulun pojat olivat alkaneet kantaa vettä ja tehdä ruokaa. Huomaamattamme olimme antaneet esimerkin, ettei veden hakeminen tai ruoan laitto ole vain naisten tehtävä. Silloin mietin, miten pienillä asioilla voi vaikuttaa isoihin asioihin.

Tämäkin kokemus on yksi syy siihen, miksi nyt haluan kerätä varoja Nepalin ja Keski-Aasian nuorille ja naisille. Olen valmis laittamaan itseni peliin sen vuoksi, että naiset saisivat tietoa terveydestä ja omista seksuaalioikeuksistaan tai että vammaiset naiset Keski-Aasiassa saisivat oman äänensä kuuluviin tai että Nepalin nuoret saisivat kouluihinsa puhdasta vettä ja vessoja sekä pystyisivät vaikuttamaan omiin asioihinsa. Meillä on globaalivastuu auttaa toisia.

Myönnettäköön, että henkilökohtaisen keräystavoitteen, 5542 euron, saavuttaminen hirvittää aika ajoin. Varsinkin kun tuntuu, että elämän hektisyys iskee vasten kasvoja ja mitään ei ehdi tehdä. Onneksi vuotta on vielä paljon jäljellä, mutta aika kuluu nopeaan. Uskon kuitenkin, että saan tälle matkalle tukea perheeltäni, ystäviltäni sekä tuttaviltani, ja että tulen vielä ilahtumaan ihmisten halusta auttaa ja tukea tätä tärkeää asiaa. Yksin en tähän toden totta pysty.

Usko omiin unelmiisi ja omaa rohkeus toteuttaa se! Sitä joudun itsellenikin joskus hokemaan. Sitä minä juuri nyt teen. Näin vähän aikaa sitten seuraavan sitaatin pyörivän sosiaalisessa mediassa ja siihen haluan lopettaa:

”Ei se ole rikas, jolla on paljon, vaan se, joka antaa paljon.” – Erich Fromm

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Scroll to Top