Huomenna perjantaina tulee kuluneeksi viikko siitä kun tapasin Kapuaja kaverini ensimmäisen kerran. Ympäri Suomea saavuttiin Heinolaan, joku jopa suoraan Espanjan auringosta. Mittarissa paukkui -25 ja luonto oli kuin suoraan postikortista. Aurinko paistoi! Osan porukasta tapasin itseasiassa Heinolan City-marketissa. Siinä sitä käteltiin ja esiteltiin itsemme ja samalla lastasimme viikonlopuksi ruokaa kärryihin. Homma sujui kuin vanhoilta tutuilta, että suomalainenko muka ujo tai sisäänpäin kääntynyt?! Ei ainakaan tämä porukka!

Viikonloppu oli suunniteltu siten, että Väestöliitto, Kynnys ry sekä Taksvärkki ry esittäytyivät ja kertoivat toiminnastaan. Välillä syötiin, saunottiin ja nukuttiin. Seuraavana päivänä paneuduttiin keräystoiminnan mysteereihin ja saloihin. Konkari Kapuajat kävivät meitä untuvikkoja tervehtimässä ja jakamassa kokemuksiaan. Ja vikana päivänä Mandala matkoista saimme matkaoppaan kertomaan reissumme yksityiskohdista ja varusteista. Asiaa tuli paljon ja päässä alkoi melkoinen aivomyrsky! Ja se on jatkunut koko viikon!

Ideoita tulee ja menee, FB piippaa kapuajien viesteistä tai milloin itse olen jotain somettamassa… Yhteydenottoja sinne sun tänne, vanhat kontaktit ja unohdksissa olleet  yhteistyökumppanit kaivetaan esiin. Ei tekisi mieli nukkua! Tilille pitäisi saada heti se 5455 euroa. Oih, tuolla menee jo viidensadan euron raja rikki.  Haluaisin kertoa tästä kaikille joka vaan jaksaa kuunnella.Ja sitten pienoinen epäilyksenpoikanen: Onko musta sittenkään tähän? Että tämmöistä minulle kuuluu juuri nyt :) – Ja nyt on siis vain viikko kulunut!

Veikkaanpa, että tulossa on aikamoinen vuosi. Hyvä vuosi, tärkeä vuosi, hermoja raastava vuosi, hauska vuosi….ihan kaikkea vuosi!

Kiitän jo nyt Teitä kaikkia ihania lahjoittajia, tuttuja ja tuntemattomia! Ystäviäni jotka varmasti saavat kavuta kanssani sekä henkisesti että osallistumalla kaikkeen mahdolliseen ;) Sekä rakasta perhettäni, joka uskoo ja tukee minua kavutessani apua Nepaliin.

 

 

1 Kommentti
  1. Niko Lindberg says:

    Minusta suurin ongelma Nepalissa ei ole naisten koulutus, vaan naisten puuttuvat työpaikat. Ensimmäinen tehtävä Nepalissa olisi työllistää naisia. Kahden verran olen Nepalissa nähnyt ja todennur, että naisille ei ole töitä. Miten saisimme tuotettua Suomeen paikallisia tekstiilittuotteita, koska sillä työllistäisimme juuri naisia. Lisäksi pitäisi varmistaa, ettei noista tuotteista välistävetäjät olisi ainoita hyötyjiä. Euron tuote Nepalissa maksaa Täällä kymmenen euroa, kuten Kapua kaupassa. Vaellusmatkailu työllistää pääosin miehiä, tosin vähän myös naisia joissain keittiöissä.

    Vastaa

Jätä kommentti

Tahdotko liittyä keskusteluun?
Jätä kommentti!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

LASKUTOIMITUS ROSKAPOSTIA VASTAAN: *