Havahduin pian viiden jälkeen heräävän leirin ääniin. Ulkona oli vielä pimeää ja makuupussissa mukavan lämmin. Aamiainen oli luvassa vasta seitsemältä, joten hieman harmitti varhainen herääminen. Pian myös leirin kukon virkaa toimittava paksunokkakorppi (huom. kapuajan suomennos, Thicked-billed Raven) aloitti ääntelynsä, syvältä kurkusta tulevan matalan raakkumisen. Se voisi hieman säikäyttää, jos ei tietäisi mistä ääni tulee.

Kömmin teltasta kuuden jälkeen. Aamu oli vielä viileä, mutta taivas pilvetön lupaillen kaunista päivää (näin kuvittelin). Auringon noustua vuorten takaa, ilma lämpenikin pian ihan kesäisiin lukemiin.

Tänään meillä oli välipäivä matkanteosta. Tarkoituksenamme oli levähtää ja totutella korkeaan ilmanalaan. Luvassa oli kuitenkin kevyt patikointi Imet Gogon huipulle (3926 mmpy) ihastelemaan ympäristön upeita näkymiä. Kahdeksan maissa lähdimme matkaan pitkin ruohotupsujen peittämää nummea. Tuota ruohoa (Festuca glibertina) kasvaa vain näillä korkeuksilla ja sitä käytetään täällä asumusten kattomateriaaliksi sekä köysien valmistukseen. Katot joudutaan uusimaan viiden vuoden välein.

Nummella kasvaa paljon myös jättilobelioita. Se kukkii vain kerran elinkaarensa aikana, noin seitsemän vuoden iässä. Kukka- ja siemenvaihe kestää pari vuotta, jonka jälkeen kukka kuolee.

Aamu oli mukavan lämmin ja aurinkoinen. Matkalla bongailimme muutamia lintuja, mutta

vauhtimme oli sen verran reipasta, että en ennättänyt jäädä niitä sen enempää tiirailemaan tai kuvaamaan. No, onneksi tässä leirissäkin pääsee näkemään monenlaista siivekästä. Juuri nyt erilaisia petoja kaartelee tuolla keittiön takana vaanien lampaan teurastähteitä.

Kun lähestyimme päämääräämme, sumu ja pilvet alkoivat kerääntyä ympärillemme. Ilma viileni huomattavasti ja oli pakko vetää hieman lisävaatetta päälle ennen Imet Gogon huiputtamista. Viimeiset parikymmentä minuuttia oli aika haastavaa kapuamista läpi kallioisen harjanteen väliin melkein neliraajatekniikalla.

Maisemat huipulta ovat uskomattoman upeat – sanotaan. Meiltä ne jäivät näkemättä. Pilvet riippuivat sen verran alhaalla, että näimme väliin vain häivähdyksiä vastapäisistä kalliojyrkänteistä. Levähdimme kuitenkin huipulla hetken ja harjoittelimme muodostelman tekemistä Ras Dashenin huiputusta varten.

Leirissä olimme takaisin puolen päivän maissa sopivasti lounaalle. Sen jälkeen virkistävä suihku jääkylmässä vedessä alkeellisessa peltikopperossa. Olo on kuitenkin ihanan freesi sen jälkeen. Kummasti vaan leirin keittiöhenkilökunta keksi juuri samaan aikaan vedenhakureissun vieressä olevalle vedenottopaikalle, kun Suomi-tytöt painelivat suihkuun. Mutta suotakoon se pieni ilo heille!

 

Ps. Tänään ei ole satanut oikeastaan yhtään.

DSC_0173

Thick-billed Raven

DSC_0187

Jättilobelioita

DSC_0218

Lammergeier kaartelemassa leirin yllä

DSC_1504

Kapua-muodostelma