Sanotaan, että yhteisöllisyys on katoavaa. Väitetään, että ihmiset ajattelevat vain itseään. Keskustellaan siitä, että korvaako verkkomaailma yhteisön voiman.

On totta, etteivät perinteiset suku-, perhe-, ja asuinalueyhteisöt ole enää niin voimissaan, mitä ne olivat 20 vuotta sitten, puhumattakaan siitä, mitä ne olivat vaikka 50 vuotta sitten. Enää ei naapurin pojista ja tytöistä pidetä huolta kuin omistaan, eivätkä perhe ja sukulaiset ole enää niin suuressa osassa ihmisten kasvua ja kehitystä. Enää eivät naapurusto, koulu, työ tai harrastukset ole ainoita paikkoja, missä uusia ihmissuhteita luodaan, kun uutena mahdollistajana esiin on noussut mm. verkkomaailma ja sosiaalinen media sen mukana.

Samaan aikaan, kun yhteisöllisyys ja sen ihmisille tarjoama voima on hiipunut, on individualismi nostanut päätään.  Itse en kuitenkaan rinnasta individualismia itsekkyyteen, vaan ennemminkin hyväksynnän, huomion ja arvostuksen hakemiseen muualta, kuin ydinyhteisöistä. Tämä on kuitenkin väistämättä johtanut siihen, että ihmiset ajattelevat kasvavassa määrin enemmän omaa parastaan, omaa tulevaisuuttaan sekä omaa hyvinvointiaan.

Verkkomaailmaa ja etenkin sosiaalista mediaa ollaan jo vuosia tyrkytetty korvaamaan yhteisöllisyyttä ja sen katoamisesta seurannutta tyhjyyttä perustellen, että sosiaalinen media on uuden ajan yhteisöllisyyttä, uusi tapa löytää oma paikkansa tässä maailmassa. Myönnän, että verkkomaailma ja sosiaalinen media ovat kiinteä ja pysyvä osa tätä modernia maailmaa, siellä solmitaan valtava määrä uusia ihmissuhteita sekä löydetään uusia tapoja toteuttaa itseään. Mutta korvaako se ihmisten aidon kohtaamisen ja yhteisöllisyyden, enpä usko. Mutta ehkä sen ei tarvitsekaan, enkä siihen sen enempää otakakaan kantaa. Maailma muuttuu ja me sen mukana, halusimme tai emme.

Onnekseni voin kuitenkin todeta, ettei yhteisöllisyys ole ainakaan kokonaan kadonnut. Ihmiset edelleen kannustavat toisiaan, pitävät huolta toisistaan, liikuvat ja toimivat yhdessä sekä pitävät omiensa puolia. Tai näin ainakin Kokemäellä. Sen olen onnekseni ja ylpeydekseni saanut huomata kuluneen puolen vuoden aikana, kun olen Kapuaa, sen ideaa, arvoja ja tavoitteita kylillä huudellut. Vastaanotto on ollut erinomainen, ihmiset ovat lähteneet projektiin mukaan, he ovat kannustaneet ja tehneet lahjoituksia hyvän asian, oman kylän poikansa sekä oman kotikuntansa puolesta. Kapuan vastaanotto on koskettanut minua voimakkaasti ja se on aikaansaanut jo muutostakin. Oma käsitykseni rakkaasta kotikunnastani on  muuttunut, kritiikki sitä kohtaan vähentynyt, olen oppinut katsomaan Kokemäkeä hieman eri vinkkelistä. Ja hyvä niin!

Kapua tukiehtoo ja Tero

Kapua tukiehtoo ja Tero

Hyvä esimerkki yhteisöllisyydestä ja siitä positiivisesta latauksesta, mikä Kapualla on, oli lauantaina 26.4 paikallisessa ravintolassa järjestetty Kapua-Tukiehtoo. Tupa oli täynnä tyttöjä, poikia, naisia ja miehiä, kaikki hyväntekijöitä, jotka olivat tulleet paikan päälle seuraamaan paikallisia musiikinyrittäjiä sekä jakamaan omastaan tasavertaisemman maailman puolesta. Ihmisissä ja yhteisöissä on voimaa sekä valtava määrä potentiaalia. Avaintekijänä on, miten nuo ominaisuudet saadaan kanavoitua oikein, kaikkien hyväksi.

Sanon, ettei yhteisöllisyys ole kadonnut. Väitän, etteivät ihmiset ole itsekkäitä, vaan ajattelevat myös muita sekä suurempaa hyvää. Ja siitä keskustelen edelleen, korvaako verkkomaailman mahdollisuudet ihmistä itseni edessä.

 

 

0 kommenttia

Jätä kommentti

Tahdotko liittyä keskusteluun?
Jätä kommentti!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

LASKUTOIMITUS ROSKAPOSTIA VASTAAN: *