Aamulla anivarhain lähdettiin tämän reissun viimeiselle patikkaretkelle… Laaksovaellukselle joka sisältää 2 telttayötä ja 3 päivävaellusta, josta siis minä kerron ensimmäisestä päivästä…
Matka alkoi pienellä Hiasekyydillä joka päättyi pienen pieneen kylään 3000m korkeuteen…

christa1

Tämän päivän ohjelma oli laskeutua siksakkia kapeita polkuja pitkin mayakylien (jotka muuten asuvat kivitaloissa joissa on aaltopeltikatto) läpi joenrannalle n.1500m jossa majoituimme telttoihin yöksi… Kyseiset polut todellakin olivat jyrkkiä ja kapeita… Siis Suomen turvallisuusmääräykset eivät todellakaan pitäneet…Polut olivat välillä hyvinkin kapeita ja sortumisalttiita ja jos olisin horjahtanut väärään suuntaan niin pudotusta olisi ollut kymmenii metrejä… Aika huisii ja jännää… Maisemat olivat sanoinkuvaamattomia niin kuin aina tällä reissulla… Harmi kun valokuviin ei saa näkymään niin mahtavia korkeuseroja mitä oli (tai sit mä vaan en osaa kuvaa tai sit mulla on vaan huono kamera).

Muutaman tunnin laskeutumisen jälkeen, joka sisälsi syömistä ja kanssakapuajan jalan hieromista, saavuimme joenrantaan. Leiri näkyi joen toisella puolella, mutta mikä ihaninta niin joki piti ylittää supertrendikkään sillan avulla.
christa7
Leiri sijaitsi kosken tuntumassa, missä minä rohkeena tyttönä sit menin uimaankin päivän pölyt pois, käsipohjaa… Ei ollut kovinkaan syvä joki.. Siinä sit puhtaana tyttönä istuin joenvarressa isolla kivellä ja  tutkailin maisemia… Huomasin telttakylämme olevan banaanipuiden alla ja mä niin rakastan banaaneja!!!! Meidän paikalliset oppaamme olivat hakeneet banaaneja joita sit mussuttivat leirinuotion äärellä… No minä ponkasin heti etsimään omaa banaaniterttua mutta huoh eihän tälläinen 158cm pitkä joka ei omista apinanverta niin saanut yhtään banaania ongittua mistään.. Eikun suunitelma-B käyttöön, näin kun yksi oppaista söi banaania, otin sellainen koiranpentu ilmeen ja tuijotin anelevasti sitä opasta ja banaania vuorotellen… Lopputuolos oli että sain puolet banaanista, yes!!!!Ilta pelastettu :) Herkullinen ruoka nuotiolla ja istuskelua nuotion äärellä ei sekään ollut yhtään pöllömpää näin arkikiireiselle Christalle.

Mutta tiesittekö kuinka kovaa meteliä koski pitää pauhatessaan silloin kun kaikki nukkuu??? Vähän erillainen herätyskello tälläkertaa :D

christa5

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *